Hengityselimet ovat vastuussa hapen hankkimisesta ja hiilidioksidin poistamisesta sekä puheen tuottamisesta ja hajujen aistimisesta. Toiminnallisesta näkökulmasta hengityselimet voidaan jakaa kahteen pääalueeseen: johtumisvyöhykkeeseen ja hengitysvyöhykkeeseen. Johtumisvyöhyke koostuu kaikista rakenteista, jotka tarjoavat väyliä ilman kulkemiselle keuhkoihin ja keuhkoista ulos: nenäontelo, nielu, henkitorvi, keuhkoputket ja useimmat keuhkoputket. Nenäkäytävissä on simpukoita ja lihaksia, jotka laajentavat ontelon pinta-alaa, mikä auttaa lämmittämään ja kostuttamaan tulevaa ilmaa ja poistamaan samalla roskat ja taudinaiheuttajat. Nielu koostuu kolmesta suuresta osasta: nenänielusta, joka on jatkuva nenäontelon kanssa, suuontelosta, joka rajoittuu nenänieluun ja suuonteloon, ja kurkunpäästä, joka rajoittuu suuonteloon, henkitorveen ja ruokatorveen. Hengitysvyöhykkeeseen kuuluvat keuhkojen rakenteet, jotka osallistuvat suoraan kaasujen vaihtoon: terminaalipronchiolit ja keuhkorakkulat.

Bizzintino J, Lee WM, Laing IA, Vang F, Pappas T, Zhang G, Martin AC, Khoo SK, Cox DW, Geelhoed GC, et al. Assosiaatio inhimillisen rinovirus C:n ja akuutin astman vakavuuden välillä lapsilla. Eur Respir J . 2010 ; 37(5):1037-1042. Saatavissa: http://erj.ersjournals.com/gca?submit=Go&gca=erj%3B37%2F5%2F1037&allch=

Kumar V, Ramzi S, Robbins SL. Robbinsin peruspatologia. 7. painos. Philadelphia (PA): Elsevier Ltd; 2005.

Martin RJ, Kraft M, Chu HW, Berns, EA, Cassell GH. Kroonisen astman ja kroonisen infektion välinen yhteys. J Allergy Clin Immunol . 2001 ; 107(4):595-601. Saatavissa osoitteesta: http://erj.ersjournals.com/gca?submit=Go&gca=erj%3B37%2F5%2F1037&allch

.