Coloradon pikkunisäkkäät, osa I: Jyrsijät

Coloradossa on hämmästyttävän monenlaista luontoa – lintuja, kaloja, matelijoita ja sammakkoeläimiä sekä pieniä ja suuria nisäkkäitä. Jos asut kaupunkialueilla, pienet nisäkkäät ovat yleisimpiä villieläimiä, joita kohtaat. Vielä useampia pikkunisäkäslajeja löytyy vuoristoalueilta, niityiltä tai jokien ja purojen lähistöltä. Jotkin lajit ovat melko yleisiä, toiset taas uhanalaisia tai vaarantuneita. Tässä on 1. osa katsauksesta joihinkin Coloradossa tavattaviin pikkunisäkäslajeihin sekä kirjastomme ja Coloradon osavaltion resursseja, joiden avulla voit oppia lisää.

Jyrsijät ovat maailman suurin nisäkäsryhmä; itse asiassa lähes 40 % kaikista nisäkkäistä kuuluu Rodentia-järjestykseen. Jyrsijät vaihtelevat suuresti kooltaan, väritykseltään, ruokavalioltaan, tottumuksiltaan ja elinympäristöltään; yksi yhteinen piirre niillä kaikilla on kuitenkin yksi ainoa, jatkuvasti kasvava etuhampaiden pari. Monet jyrsijät, kuten marsut ja hamsterit, ovat yleisiä lemmikkejä, mutta myös luonnonvaraiset lajit, kuten majavat, hiiret ja oravat, ovat jyrsijöitä. Coloradossa on monenlaisia jyrsijöitä, sekä kotoperäisiä että ei-kotoperäisiä, joita löytyy osavaltion jokaisesta osasta.

majava

Tämä ahkera jyrsijä, joka metsästettiin lähes sukupuuttoon 1800-luvun alun turkistarhauksessa, on onnistunut tekemään suuren paluun. Majavat ovat Pohjois-Amerikan suurimpia alkuperäisiä jyrsijöitä. Coloradon puistot ja villieläimet toteavat, että ”majavalta kestää noin 30 minuuttia kaataa halkaisijaltaan 5 tuuman puu”. Majavapadot ovat auttaneet luomaan vuoristoon lampia, puroja ja niittyjä, joita näemme nykyään. ”Millään muulla nisäkkäällä kuin ihmisellä ei ole yhtä suurta vaikutusta ympäristöönsä. Se on ’avainlaji’ ranta-alueiden yhteisöissä; ilman niitä ekosysteemi muuttuisi dramaattisesti.” Majavia on tutkittu Coloradossa jo vuosia; A Contribution Toward a Bibliography of the Beaver (1955) ja The Beaver in Colorado: Its Biology, Ecology, Management and Economics (1964) ovat kaksi aiempaa tutkimusta, jotka löytyvät kirjastokokoelmastamme. Vaikutusvaltainen luonnontieteilijä Arthur Carhart teki myös merkittävän majavatutkimuksen Coloradossa 1940-luvulla; myös hänen raportteihinsa voi tutustua kirjastossamme.

Hiiret ja rotat

Coloradossa elää lukuisia hiiri- ja rottaeläinlajeja, joista monet ovat osavaltiossamme alkuperäisiä. Yleisin on hirvihiiri, joka voi elää missä tahansa vuoristosta tasangoille. Joillakin harvinaisemmilla lajeilla on ainutlaatuisia ominaisuuksia. Heinähiiri esimerkiksi on lihansyöjä. Hyönteisten ja matojen metsästyksen lisäksi sen tiedetään tappavan ja syövän myös liskoja ja jopa muita hiiriä!

Toinen mielenkiintoinen laji on pikkuruinen Ordin kengururotta. Nämä punaruskean ja valkoisen väriset jyrsijät elävät Coloradon matalammilla alueilla, ja ne ovat sopeutuneet hyvin osavaltiomme ilmastoon, sillä ne selviytyvät ilman juomavettä. Ne tunnetaan kengururotiksi niiden suurten takajalkojen vuoksi, joita ne käyttävät hyppimiseen ja pomppimiseen. Kengururotat ovat enimmäkseen yöeläimiä.

Yksi virallisesti uhanalaiseksi luokitelluista lajeista on Preble’s meadow jumping mouse. Muutamaa Wyomingin paikkaa lukuun ottamatta tätä harvinaista lajia tavataan vain Coloradon pohjoisella Front Rangella. Koska suuri osa sen elinympäristöstä on kaupungistunut, tämä hiiri on häviämässä nopeasti. Coloradon osavaltionyliopiston luonnonperintöohjelma on tuottanut useita tutkimuksia Preble’s meadow jumping mouse -lajista, mukaan lukien tutkimukset Warrenin ilmavoimien tukikohdassa ja Yhdysvaltain ilmavoimien akatemiassa.

Joskus ”niittyhiiriksi” kutsuttuja myyräkoiria kutsutaan toisenlaisiksi pieniksi jyrsijöiksi. Myyrät ovat pulleampia ja pyöreämpiä kuin tyypilliset hiiret ja rotat, ja niillä on pyöreämpi pää ja lyhyt, tynkäinen häntä. Ne elävät koloissa, ja niitä tavataan yleensä ruohoisilla niityillä, soilla ja ranta-alueilla. Paljon suurempi piisami kuuluu myös myyrien heimoon. Myskirat elävät veden lähellä, ja niitä luullaan joskus majaviksi. Toisin kuin niittymyyrillä, piisamilla on pitkä häntä.

Taskuäyriäinen

TaskuäyriäinenTaskuäyriäinenOn pieni, kaivautuva jyrsijä, joka pysyttelee tyypillisesti maan alla, joten sitä näkee hyvin harvoin. Niitä löytyy kaikkialta Coloradosta. Niiden ”taskut” sijaitsevat niiden poskissa, ja ne käyttävät niitä ruoan ja pesämateriaalin kuljettamiseen. Taskulampaat ovat tehokkaita kaivautujia, jotka tarjoavat hyödyllistä palvelua ilmastamalla maaperää. Ne voivat siirtää jopa neljä tonnia maata luodakseen kolonsa, ja talvella ne voivat kaivautua lumen läpi löytääkseen ruokaa maasta. Coloradossa on neljä taskurottajalajia: pohjois-, tasanko-, kastanja- ja laaksotaskurottajalaji.

Porcupine

PorcupinePorcupinPorcupinPorcupinpaino on jopa 33 kiloa, ja se kuuluu Coloradon suurimpiin pikkunisäkkäisiin. Piikkisupit eivät ole Coloradossa liian yleisiä, vaan niitä tavataan lähinnä metsäalueilla ja mäntymetsissä. Niiden ruokavalio koostuu kasveista ja kuoresta, ja ne nukkuvat puissa. Piikkisian kehossa voi olla 15 000-30 000 piikkiä. Tutustu piikkisikoihin ja haisunäätiin: Masters of Defense, jossa kerrotaan lisää siitä, miten piikkisupit käyttävät sulkiaan suojautumiseen.

Prairiekoirat

Prairiekoiria nimitetään joskus erheellisesti maaoraviksi, mutta ne ovat itse asiassa maaoravatyyppi. Coloradossa elää kolmea preerialajia, mustahäntä-, valkohäntä- ja Gunnison-koiraa. Tunnetuin laji on mustahäntäinen preeriakoira, jota tavataan Coloradon ruohikkoalueilla. Ne ovat erittäin sosiaalisia eläimiä, ja ne suojelevat toisiaan saalistajilta sekä erottuvalla varoitushuudollaan että seisomalla koloissaan tähystäjinä. Niiden hienostuneet maanalaiset kuopat tarjoavat lisäsuojaa pedoilta.

Mustahäntäpreeriakoirien populaatioita seurataan, koska niin suuri osa niiden elinympäristöstä on häviämässä sekä maanviljelyksen ja karjankasvatuksen että kaupunkien rakentamisen vuoksi. Preeriakoirat ovat kuitenkin elintärkeitä niittyjen ekosysteemille. Ne hallitsevat kasvillisuutta, tarjoavat elinympäristöä muille lajeille, kuten helmipöllöille, ja ilmastavat maaperää, mikä edistää kasvien kasvua. CPW:n mukaan ”tutkimuksissa on havaittu, että preeriakoirakaupungin sisällä kasvava kasvillisuus sisältää enemmän proteiinia ja typpeä ja että biisonit, pronshornit ja hirvet laiduntavat sitä mieluummin”. Kirjastokokoelmassamme on useita mustapyrstöpreerikoiria käsitteleviä julkaisuja, kuten Black-tailed Prairie Dog Study of Eastern Colorado ja Black-tailed Prairie Dog Surveys in Crowley, Otero, Pueblo, and Eastern Huerfano Counties.

Mustapyrstöpreerikoiraa tavataan Coloradon itäosassa, kun taas kaksi muuta lajia elävät osavaltion länsiosassa. Lue lisää näistä lajeista Coloradon gunnison- ja valkohäntäpreerikoiran suojelustrategiasta.

Oravat ja liito-oravat

Oravat jaetaan tyypillisesti kahteen luokkaan, puu- ja maaoraviin. Puuoravia ovat esimerkiksi kettuorava, abertin orava ja mäntyorava. Kettuoravat ovat lajeja, joita näkee asuvan Denverin metropolialueella sekä itäisillä tasangoilla. Abertin orava ja mäntyorava elävät vuoristossa. Abertin oravilla on musta tai tummanharmaa turkki ja pitkät, tupsukorvat. Yleisemmät mäntyoravat ovat pienempiä, ja niillä on äänekäs, kitisevä ääntely.

Maaoravia tavataan eri puolilla osavaltiota erilaisissa elinympäristöissä, kuten itäisten tasankojen täplikäs maaorava, läntisten mesojen kallio-orava ja vuoristossa Wyomingin maaorava. Maaoravia sekoitetaan joskus preeriakoiriin ja liito-oraviin, jotka ovat sukulaislajeja.

Oravia pienemmät liito-oravat ovat pienempiä kuin oravat ja niillä on raitoja, mutta tämäkin voi hämmentää, sillä myös joillakin maaoravilla on raitoja. (Yhdelläkään puuoravalla ei kuitenkaan ole raitoja). Paras tapa erottaa raidallinen maaorava liito-oravasta, niiden koon lisäksi, on katsoa päätä. Molempien selässä on raitoja, mutta liito-oravilla on raitoja myös päässä.

Keltainen vyömuru

Keltaista vyömurmelia kutsutaan joskus ”pillipossuksi” erottuvan äänensä vuoksi, ja se elää Coloradon korkeammilla alueilla. Murmelit kuuluvat Sciuridae-heimoon, johon kuuluvat myös oravat, liito-oravat ja preeriakoirat. Murmelit keräävät rasvaa syksyllä ja talvehtivat talviunille. Kesällä niitä voi usein nähdä suurilla kivillä ja lohkareilla paistattelemassa.

Kuvakrediitit: National Park Service (majava); Andy Teucher Flickrin kautta (Ordin kengururotta); USFWS (Preble’s meadow jumping mouse, pine squirrel); Katja Schulz Flickrin kautta (taskuorava); Michael Seraphin, CPW (piikkisika, mustapyrstöiset preeriakoirat); David Hannigan, CPW (maaorava, maaorava); David Iliff Wikimedia Commonsin kautta (keltasirkku).(yellow bellied marmot)

• Author
• Recent Posts

Teknisten palveluiden kirjastonhoitaja Valtion julkaisutoimisto kirjastossa.

Latest posts by Amy Zimmer (see all)

• Identification and Conservation of Colorado’s Wetland Plants – Maaliskuun 22, 2021
• Mitä sinun pitäisi tehdä, jos kohtaat vuorileijonan? – 18. maaliskuuta 2021
• Aikakoneen tiistai: Päivä, jolloin Coloradossa oli kolme kuvernööriä – 16. maaliskuuta 2021