mukaan otettiin 51 tutkimusta, joihin osallistui 9052 henkilöä. Näistä tutkimuksista 45:ssä arvioitiin hoitotuloksia viiden viikon tai sitä lyhyemmän ajan kuluttua hoidon aloittamisesta, ja kuudessa tutkimuksessa arvioitiin tuloksia pidemmän ajanjakson aikana. Kahdessakymmenessäneljässä tutkimuksessa katsottiin olevan jonkinlainen eturistiriita, kuten lääkeyritysten rahoitus.

Sisään otetuista tutkimuksista 12 koski ketokonatsolia (n=3253), 11 siklopiroksia (n=3029), kaksi litiumia (n=141), kaksi bifonatsolia (n=136) ja yksi klotrimatsolia (n=126), ja niissä verrattiin näiden hoitomuotojen vaikuttavuutta lumelääkkeeseen tai plaseboon. Yhdeksässä ketokonatsolitutkimuksessa (n=632) ja yhdessä mikonatsolitutkimuksessa (n=47) verrattiin näitä hoitoja steroideihin. Neljässätoista tutkimuksessa (n=1541) verrattiin yhtä sienilääkettä toiseen sienilääkkeeseen tai verrattiin saman lääkkeen eri annoksia tai antotapoja toiseen lääkkeeseen.

Ketokonatsoli

Topikaalinen hoito 2 %:n ketokonatsolilla osoitti 31 % pienempää riskiä epäonnistua ihottuman poistamisessa lumelääkkeeseen verrattuna (suhteellinen riski 0,69, 95 %:n luottamusväli: 0,59-0,81; kahdeksan tutkimusta, heikkolaatuinen näyttö) neljän viikon seurannassa, mutta vaikutus sivuvaikutuksiin oli epävarma, koska näyttö oli erittäin heikkolaatuista (RR 0,97, 95 % CI 0,58-1,64; kuusi tutkimusta); tutkimusten välinen heterogeenisuus oli huomattava (I² = 74 %). Niiden potilaiden mediaaniosuus, joilla ei ollut eliminaatiota lumelääkeryhmissä, oli 69 %.

Ketokonatsolihoidolla saavutettiin samanlainen remissioprosentti kuin steroideilla (RR 1,17, 95 % CI 0,95-1,44; kuusi tutkimusta, heikkolaatuinen näyttö), mutta haittavaikutusten esiintyvyys oli ketokonatsoliryhmässä 44 % vähäisempää kuin steroidiryhmässä (RR 0,56, 95 % CI 0,32-0,96; kahdeksan tutkimusta, kohtalaisen laadukas näyttö).

Ketokonatsoli tuotti samanlaisen remissiohäiriöasteen kuin siklopiroksi (RR 1,09, 95 % CI 0,95-1,26; kolme tutkimusta, heikkolaatuinen näyttö). Useimmat ketokonatsolin ja muiden sienilääkkeiden väliset vertailut perustuivat yksittäisiin tutkimuksiin, jotka osoittivat hoitovaikutusten vertailukelpoisuuden.

Syklopiroksi

1 %:n syklopiroksi johti pienempään remissiohäiriöprosenttiin kuin lumelääke neljän viikon seurannassa (RR 0,79, 95 % CI 0,67-0,94; kahdeksan tutkimusta, kohtuullisen laadukas näyttö), ja haittavaikutusten määrä oli samankaltainen kuin lumelääkkeellä (RR 0,9, 95 % CI 0,72-1,11; neljä tutkimusta, kohtuullisen laadukas näyttö).

Muut sienilääkkeet

Klotrimatsolin ja mikonatsolin teho oli vertailukelpoinen steroidien tehoon lyhytaikaisessa arvioinnissa yksittäisissä tutkimuksissa.

Hoidon vaikutukset yksittäisiin oireisiin eivät olleet yhtä selkeitä ja epäjohdonmukaisia, mikä johtui mahdollisesti näiden oireiden mittaamiseen liittyvistä vaikeuksista.

Todisteet eivät riittäneet johtopäätösten tekemiseen siitä, mikä annos tai annostelumuoto vaikutti hoidon tulokseen. Vain yhdessä tutkimuksessa raportoitiin hoitoon sitoutumisesta. Yhdessäkään tutkimuksessa ei arvioitu elämänlaatua. Yhdessä tutkimuksessa arvioitiin ihottumasta vapaata enimmäisaikaa, mutta se ei antanut riittävästi tietoja analyysia varten. Yhdessä HIV-potilailla tehdyssä pienessä tutkimuksessa verrattiin litiumin ja lumelääkkeen vaikutusta kasvojen seborrooiseen ihottumaan, mutta hoitotulokset olivat samanlaisia.