Cask Curriculum: Whisky Water

Viime viikolla minulla oli mahdollisuus istahtaa alas Jenna Elie (@whiskyagogirl) kanssa YouTube-kanavallamme live-keskusteluun viskin arvostuksesta. Jos et päässyt mukaan, voit katsoa videon täältä: How to Taste Whisky Like A Pro. Yksi monista aiheista, joista keskustelimme, oli ajatus veden lisäämisestä viskiin maistelukokemuksen optimoimiseksi.

Tästä on tullut vuosien varrella hieman keskustelua viskinjuojien keskuudessa. Jotkut vaativat, että viskiä, erityisesti single malt -viskiä, tulisi nauttia aina 1-2 pisaran veden kanssa. Toiset taas väittävät, että veden lisääminen lainkaan on pyhäinhäväistystä. Mutta muuttaako veden lisääminen todella viskin maistelukokemusta? Ja kuinka paljon vettä pitäisi lisätä, jos ollenkaan?

Huomattakoon, että suurin osa nykyisin markkinoilla olevasta skotlantilaisesta single malt -viskistä vesitetään jo ennen pullotusta. Tislaajat laimentavat väkevää alkoholijuomaa ennen sen myyntiä pyrkiessään saavuttamaan halutun makuprofiilin ja tekemään siitä helpommin juotavaa. The Scotch Malt Whisky Society pullottaa viskin luonnollisessa tynnyrivahvuudessa. Tämä tarkoittaa, että väkevää alkoholijuomaa ei ole laimennettu ennen pullotusta, joten sen alkoholipitoisuus ja makupitoisuus on paljon korkeampi. Tämä on yksi syy siihen, miksi tynnyrivahvuusviski on usein kalliimpaa kuin tavalliset single malts -viskit.

Tynnyrivahvuusviskin nuuskaamisessa ja maistamisessa käytän usein vettä avaimena, jonka avulla tislattu alkoholijuoma saa esiin koko aromi- ja makupotentiaalinsa. Ruotsalaisen kemistiryhmän tekemässä tutkimuksessa on todettu, että veden lisääminen viskiin häiritsee guajakolin ja etanolin pääyhdistettä. Guajakoli on suurelta osin vastuussa itse viskin savuisista aromeista ja mauista. Tutkijat havaitsivat, että vettä lisäämällä guajakolimolekyylit irtoavat etanolimolekyyleistä, minkä jälkeen ne nousevat lasin pinnalle ja vievät mukanaan väkevän alkoholijuoman aromeja ja makuja.

Maailmanlaajuisesti tunnettu viskikirjoittaja ja viskiseuran puheenjohtaja Charlie MacLean selittää:

”Jos vahvuutta vähennetään pullotuslinjastolla, monet makua edistävät molekyylit katoavat. Niistä tulee haihtuvia. Jos pullotat korkealla vahvuudella ja lisäät sitten vettä lasiin, saat haihtuvien molekyylien hyödyn, kun haistat, ja mikä ehkä vielä tärkeämpää, se tekee siitä paljon helpommin maistettavan ja suussa pidettävän.”

Miten paljon vettä siis pitäisi lisätä viskiinsä? Minulle tämä päätös riippuu pitkälti useista tekijöistä, kuten viskin ainutlaatuisesta profiilista ja, no, omasta henkilökohtaisesta makuhermostani. Suosittelen usein niin sanottua räpäytystestiä. Aloitan maistamalla viskiä puhtaana. Jos alkoholi pakottaa minut räpäyttämään silmiäni, se on yleensä merkki siitä, että mieleni keskittyy enemmänkin torjumaan alkoholin korkeaa todistusarvoa kuin itse viskin makuja. Yleensä nautin viskini siinä vaiheessa, kun alkoholi on läsnä, mutta ei niin voimakkaasti, että se häiritsee minua maistamasta kaikkia tarjolla olevia makuja.

Otetaan esimerkiksi Cask 48.82 Eloisa, pirteä ja läpitunkeva. Tämä on 12-vuotias Speysiden viski, joka on pullotettu 57,5 %:iin. Luonnollisessa tynnyriväkevyydessään viina on juuri sitä, mitä nimi antaa ymmärtää. Se on kirkas, eloisa ja melko intensiivinen viina. Tuoksu- ja makuprofiili on makea ja hedelmäinen, mutta alkoholin korkea oktaaniluku peittää suuren osan siitä. Lisäämällä tilkka vettä tähän viskiin voit vaimentaa alkoholin kuumuutta ja vapauttaa enemmän sen hedelmä- ja hunajamaisia sävyjä.

Tälle viskille olen lisännyt 5-6 pisaraa 1 oz:aan, ja minusta juuri tässä tämä viski todella loistaa. Sinun makusi saattaa pitää siitä enemmän muutaman tipan kanssa tai ehkä luonnollisessa tynnyrivahvuudessa. Oman tasapainon löytäminen vaatii hieman harjoittelua, mutta kun siihen pääsee, uskon, että se on varsin palkitsevaa.

Katsellaanpa vielä yhtä viskiä. Cask 7.198 Sweet summer berries on 24-vuotias Speysiden viski, joka on pullotettu 51,6 %:iin. Viski on kaksi kertaa vanhempi kuin edellinen 48.82 ja alkoholipitoisuus on alhaisempi, mutta ei paljoa. Kun maistan tätä viskiä puhtaana, pidän sitä erittäin tyylikkäänä ja monitahoisena viinana, joka on hieman helpommin lähestyttävä tynnyristä kuin 48.82, joka on myös 12-vuotias. Profiilissa on lempeästi tuoreita päärynän, vaniljapavun ja vanhan nahan sävyjä. Kun lisään muutaman pisaran vettä, viskistä tulee vähemmän maanläheinen ja hieman kukkaisempi. Vaikka nautin viskistä sekä veden kanssa että ilman vettä, satun pitämään tästä viskistä enemmän puhtaana.

Yhteenvetona voi siis sanoa, että älä pelkää lisätä vettä viskiin. Rohkaisen sinua menemään ja kokeilemaan itse. Maistakaa viskiä puhtaana ja katsokaa, miten se muuttuu ripauksella vettä. Kyky löytää oma tasapainomme on osa sitä, mikä tekee tynnyriviskistä mielenkiintoista ja hauskaa. Se on hyvin henkilökohtainen kokemus, jonka voimme muokata oman mieltymyksemme mukaiseksi.