Bysantin valtakunta

300-luvulle tultaessa Rooman valtakunta ei enää kyennyt hallitsemaan pitkiä rajojaan ja kaukaisia etuvartioita. Kun Konstantinus I otti vallan, hän jakoi Rooman valtakunnan itään ja länteen. Itäpuoliskosta tuli Bysantin valtakunta, joka kesti 1000 vuotta. Se oli ainoa ”järjestäytynyt valtio” Kiinan länsipuolella, joka säilyi keskeytyksettä antiikin ajoista uuden ajan alkuun.

Bysantti

Aikainen historia

Etsien idästä paikkaa ”uuden Rooman” rakentamiselle Konstantin I päätyi vuonna 330 muinaiskreikkalaiseen paikkaan, joka tunnettiin nimellä Bysantti. Siellä oli jo pitkään kukoistanut pieni kreikkalainen kaupunki. Tästä ”uudesta Roomasta” tuli Konstantinopoli (nykyinen Istanbul), Bysantin valtakunnan keskus.

Bysantin valtakunnan kansalaiset pitivät itseään sekä roomalaisina että kristittyinä. Virallinen kieli oli latina, mutta monet puhuivat myös kreikkaa.

Kun Länsi-Rooman valtakunta hajosi sisäisten konfliktien ja jatkuvien hyökkäysten vuoksi, Bysantin valtakunta laajeni ja kukoisti. Bysantilla oli monia maantieteellisiä etuja, kuten lyhyempi raja Eurooppaan. Konstantinopolilla oli myös strateginen sijainti Bosporinsalmen varrella. Kapea väylä yhdisti Egeanmeren Mustaanmereen ja erotti Euroopan ja Aasian mantereet toisistaan. Tämä sijainti teki Konstantinopolista helposti puolustettavan ja erinomaisen keskuksen idän ja lännen väliselle kaupalle.

Bysantin valtakunta hyödynsi maantieteellisiä etujaan luodakseen vahvan johtajuuden, sisäisen vakauden ja suuren vaurauden. Sitä hallitsi Rooman laki, ja siitä tuli rikas taiteen, kirjallisuuden ja oppineisuuden keskus.

Justinianus I

Bysantin valtakunnan tunnetuimpia hallitsijoita oli Justinianus I. Hän nousi valtaan vuonna 527 ja hallitsi kuolemaansa asti vuonna 565. Hän laajensi valtakuntaa kattamaan suurimman osan Välimerta ympäröivästä alueesta. Hän johti kauniin kupolikatedraalin, Hagia Sofian (”Jumalaisen viisauden kirkko”) rakentamista. Justinianus myös uudisti Rooman oikeutta tavoilla, jotka myöhemmin vaikuttivat nykyaikaiseen eurooppalaiseen ja kansainväliseen oikeuteen.

Justinianuksen jälkeen

Justinianus joutui lainaamaan suuria rahasummia sotiensa toteuttamiseksi. Hän jätti jälkeensä paljon velkaa kuolemansa jälkeen. Häntä seuranneet hallitsijat joutuivat verottamaan kansalaisia raskaasti valtakunnan ylläpitämiseksi. Ja keisarillisen armeijan oli vaikea pitää kiinni Justinianuksen valloittamista alueista.

Perialaiset ja slaavit uhkasivat Bysantin rajoja idässä ja pohjoisessa. Etelässä uuden islamin uskonnon nimissä laajentuneet armeijat valtasivat Syyrian ja heikensivät entisestään Bysantin rajoja.

Religio, taide ja arkkitehtuuri Bysantin valtakunnassa

Kristillisyys sai Bysantin valtakunnassa erityisen muodon: itäisen ortodoksisen kirkon. Lähetyssaarnaajat voittivat käännynnäisiä slaavilaisten kansojen keskuudessa. Kirkko inspiroi laajaa taidekokonaisuutta, kuten valaistuja käsikirjoituksia ja ikoneita, jotka myöhemmin vaikuttivat Länsi-Euroopan taiteeseen.

Kultainen aikakausi

900- ja 1000-luvuilla Bysantti siirtyi suhteellisen rauhalliselle ja vauraalle kaudelle, jota pidettiin sen ”kultaisena kautena”. Valtakunta oli menettänyt jonkin verran alueita. Tämä merkitsi sitä, että hallitsijat saattoivat keskittyä enemmän kaupan ja vaurauden laajentamiseen. Hallituksesta tuli taiteen suojelija, se restauroi kirkkoja ja palatseja ja edisti Kreikan historian ja kielen opiskelua.

Bysantin valtakunnan hallitsijoista tuli erityisen taitavia diplomatiassa, ja he tekivät monia sopimuksia naapureidensa kanssa rauhan ja kaupan turvaamiseksi. Bysantin talous oli aikansa kehittynein Euroopassa. Silkkitien läntisenä päätepisteenä Konstantinopoli toivotti tervetulleeksi kauppiaat, jotka toivat silkkiä, mausteita ja jalokiviä Persiasta, Intiasta ja Kiinasta.

Bysantin keisarikunnan kukistuminen

Bysantin keisarikunta toimi puskurina Euroopan ja Aasian välillä. Mutta kun eurooppalaiset ristiretkeläiset kulkivat Konstantinopolin kautta matkalla taistelemaan muslimeja vastaan Pyhässä maassa, jännitteet itäisten ja läntisten kristittyjen välillä kasvoivat. Ristiretkeläiset ryöstivät Konstantinopolin vuonna 1204. Sen jälkeen useat Bysantin alueet joutuivat ristiretkeläisten hallintaan tai niistä tuli itsenäisiä valtioita. Heikentynyt Bysantin valtakunta joutui lopulta ottomaanien hallintaan vuonna 1453.

Legenda

  • Kun osa Länsi-Euroopasta vaipui kaaokseen, Bysantin valtakunta auttoi säilyttämään kreikkalaisen ja roomalaisen kulttuurin elementtejä, mukaan lukien monia klassisia käsikirjoituksia. Nämä kulkeutuivat takaisin Eurooppaan renessanssin aikana.
  • Bysanttilainen arkkitehtuuri, kuten Hagia Sophia, vaikutti myöhempään rakentamiseen Egyptissä, Arabiassa, Venäjällä ja Romaniassa.
  • Bysanttilainen maalaustaide vaikutti italialaisiin renessanssitaiteilijoihin.
  • Bysanttilaisessa valtakunnassa syntyneestä nykyaikaisesta itäisestä ortodoksisesta kirkosta on tullut maailman toiseksi suurin kristillinen kirkkokunta.