Mitä on autismi?

Autismi on vakava käyttäytymisen ja viestinnän häiriö. Lievimmillään autismi voi muistuttaa oppimisvaikeuksia. Autismin vaikeampiin muotoihin liittyy itsensä vahingoittamista. Autismin oireita voidaan havaita ensimmäisten
kolmen elinvuoden aikana. Vauvoilla, jotka vastustavat syliä eivätkä reagoi ympäristöönsä, voi olla varhaisia merkkejä autismista.

Mitä ovat autismin kirjon häiriöt (ASD)?

Autismin kirjon häiriöt eli laaja-alaiset kehityshäiriöt vaihtelevat vaikeusasteeltaan autistisesta häiriöstä lievempään muotoon nimeltä Aspergerin oireyhtymä. Kun lapsella on joitakin oireita jommastakummasta näistä häiriöistä, mutta hän ei täytä kaikkia oireyhtymän kriteerejä, diagnoosia kutsutaan pervasive developmental disorder not otherwise specified (PDD-NOS). Muita autismin kirjoon kuuluvia häiriöitä ovat muun muassa Rettin oireyhtymä ja lapsuusiän hajoamishäiriö.

Kuinka monella lapsella on autismin kirjoon kuuluva häiriö?

Monissa osavaltioissa ja Euroopassa tehdyissä tutkimuksissa on raportoitu, että 3,4:llä jokaista tuhatta 3-10-vuotiasta lasta kohden on jonkinlainen autismin kirjo. Jotkut autismiryhmät uskovat, että esiintyvyys on vieläkin suurempi… noin yhdellä 150:stä 3-10-vuotiaasta lapsesta.

Miten tiedät, onko lapsellasi ASD?

Varhaisia merkkejä siitä, että lapsella voi olla ASD*

  • Ei lörpöttele, osoita tai tee merkityksellisiä eleitä vuoden ikään mennessä
  • Ei puhu yhtä sanaa 16 kuukauteen mennessä
  • Ei yhdistä kahta sanaa kahden vuoden ikään mennessä
  • Ei vastaa nimeensä
  • Häviää kielelliset tai sosiaaliset taidot, jotka hänellä oli aiemmin

Muuta… Indikaattorit*

  • Ei ota katsekontaktia tai nauti fyysisestä halailusta
  • Ei näytä osaavan leikkiä leluilla
  • Pakkomielteisesti jonottaa esineitä
  • Kiinnittyy liikaa yhteen leluun tai esineeseen
  • Ei hymyile
  • Tarpee jäykkää, hyvin strukturoituja rutiineja
  • Tekee toistuvia liikkeitä, kuten pään hakkaamista, pyörittelyä ja keinuttamista, joita
  • voi jatkaa, vaikka nämä toiminnot aiheuttavat lapselle itsensä vahingoittamista
  • Epänormaaleja reaktioita aistimuksiin, valoon, ääneen, kosketus
  • Autistiset lapset saattavat käyttäytyä kuin olisivat kuuroja
  • Puheongelmat, mukaan lukien epäkypsät puhetavat ja sanojen käyttäminen
  • ymmärtämättä niiden merkitystä
  • Erittäin korkea tai matala aktiivisuus. tasot
  • Kipuherkkyys
  • Impulsiivinen käyttäytyminen ilman todellista vaarojen pelkoa
  • Tiheä itku ja kiukuttelu ilman syytä

*Joitakin näistä oireista voi esiintyä lapsilla, joilla on muita vammoja.

Aspergerin oireyhtymä

Lapsilla, joilla on Aspergerin oireyhtymä (AS), on pakkomielteinen kiinnostus yhteen esineeseen tai aiheeseen. Lapset, joilla on AS, haluavat tietää kaiken kiinnostuksen kohteestaan eivätkä halua keskustella muiden kanssa mistään muusta. AS-lapsia kutsutaan joskus ”pieniksi professoreiksi” heidän asiantuntemuksensa, suuren sanavarastonsa ja muodollisten puhetapojensa vuoksi. AS-lapsilla on myös toistuvia rutiineja tai rituaaleja, erityispiirteitä puheessa ja kielessä, sosiaalisesti ja emotionaalisesti sopimatonta käyttäytymistä ja kyvyttömyyttä olla onnistuneesti vuorovaikutuksessa ikätovereiden kanssa. Heillä on ongelmia nonverbaalisessa kommunikaatiossa; ja kömpelöt ja koordinoimattomat motoriset liikkeet.

Rettin oireyhtymä

Rettin oireyhtymä on harvinainen sairaus, johon sairastuu yksi 10 000-15 000 lapsesta. Se esiintyy lähes aina naisilla. Rettin oireyhtymässä pieni tyttö kehittyy normaalisti joskus 6-18 kuukauden ikään asti. Tällöin hänen henkinen ja sosiaalinen kehityksensä taantuu, ja hän menettää sosiaaliset taitonsa, lakkaa puhumasta (jos oli aloittanut), vääntelee käsiään eikä pysty hallitsemaan jalkojaan. Tutkijat ovat löytäneet geenimutaation, joka voi aiheuttaa Rettin oireyhtymän.

Lapsuuden disintegratiivinen häiriö

Lapsuuden disintegratiivinen häiriö (CDD) on harvinainen ja sitä esiintyy alle kahdella lapsella 100 000:sta, joilla on ASD. Se on yleisintä pojilla. Oireet voivat ilmetä jo 2-vuotiaana, mutta keskimääräinen ikä on 3-4 vuotta. Normaalin kehityksen jälkeen lapsi menettää sanavarastonsa nopeammin kuin muut ASD-lapset. CDD:tä sairastavat pojat eivät ole sosiaalisia ja ovat mieluummin yksin. He eivät reagoi vanhempiensa yrityksiin antaa heille syliä ja hellyyttä. Heillä on myös vaikeuksia oppia reagoimaan siihen, mitä muut ajattelevat tai tuntevat. Lisäksi heidän voi olla vaikea hallita tunteitaan, ja he saattavat rikkoa tavaroita, hyökätä toisten kimppuun tai satuttaa itseään.

Fragile X -oireyhtymä

Tätä oireyhtymää esiintyy 2-5 %:lla ASD-lapsista. Fragiili X on yleisin perinnöllinen kehitysvamma. Oireyhtymä on saanut nimensä siitä, että X-kromosomin yhdessä osassa on viallinen pala, joka vaikuttaa hauraalta mikroskoopilla tarkasteltuna. Jos perheessä on yksi lapsi, jolla on Fragile X -oireyhtymä, on 50 %:n todennäköisyys, että muillakin heidän pojillaan on sama oireyhtymä.

Tuberoosiskleroosi

Tämä harvinainen perinnöllinen sairaus aiheuttaa aivoissa ja muissa elintärkeissä elimissä kasvavia hyvänlaatuisia kasvaimia. Yhdellä tai neljällä prosentilla lapsista, joilla on ASD, on myös tuberoosiskleroosi.

Mikä aiheuttaa ASD:tä?

Geneettisiin häiriöihin liittyvien ASD:iden lisäksi ASD:t on yhdistetty hoitamattomaan fenyyliketonuriaan (PKU), vihurirokkoihin (kolmipäiväiseen tuhkarokkovirukseen), keliakiaan ( kyvyttömyys sietää viljojen sisältämää gluteenia) ja tiettyihin raskauden aikaisiin kemiallisiin altistuksiin. Ei ole näyttöä siitä, että autismi johtuisi mistään lapsen psykologisen ympäristön tekijöistä.

Miten autismi diagnosoidaan?

Koska ei ole olemassa lääketieteellisiä testejä, joilla autismi voitaisiin diagnosoida, lapsia on tarkkailtava, jotta nähdään, sopivatko heidän käyttäytymismallinsa autismiin. Oireet voivat muuttua lapsen vanhetessa, joten on tärkeää, että vanhemmat antavat mahdollisimman täydellisen sairaushistorian.

Miten autistista lasta voi auttaa?

monialainen tiimi: Autistinen lapsi tarvitsee asiantuntijaryhmän koordinoituja palveluja, joihin kuuluvat erityisopettaja, kielipatologi, kliininen psykologi ja lapsen kehityksen asiantuntija. Myös vanhemmat ovat olennainen osa tätä hoitotiimiä.

Lääkitys: Ruokavalio ja lääkitys voivat joskus auttaa autismissa, johon liittyy aineenvaihduntahäiriöitä. Joillakin autismia sairastavilla lapsilla on havaittu parannuksia, kun he ovat saaneet maidottoman ja gluteenittoman ruokavalion.

Hoitostrategiat: Autististen lasten hoidossa on kuusi tavoitetta.

  1. Epätavallisen ja sopimattoman käyttäytymisen lopettaminen, joka estää autistista lasta olemasta yhteydessä ja kommunikoimasta muiden kanssa.
  2. Huomiointikyvyn ja havaintotaitojen lisääminen, joita tarvitaan koulutuksellisten taitojen työstämiseen.
  3. Lapsen auttaminen itsehoitotaidoissa.
  4. Mahdollisuuksien tarjoaminen lapselle sosiaaliseen kanssakäymiseen muiden kanssa.
  5. Kielen määrän ja laadun stimuloiminen kommunikaatiotaitojen lisäämiseksi.
  6. Vanhempien kouluttaminen auttamaan näiden kasvatus- ja ihmissuhdekokemusten tarjoamisessa.

Kasvatus: Lapsi, jolla on ASD, hyötyy hyvin jäsennellystä, yksilöllisestä opetusohjelmasta. Puheterapia voi auttaa kehittämään kielellisiä taitoja. Erityisesti on pyrittävä auttamaan lasta oppimaan mahdollisimman normaalia suhdetta perheeseen ja ikätovereihin.

Neuvonta: Autistisen lapsen kasvattamisen haasteisiin vastaaminen voi olla vaikeaa mille tahansa perheelle. Neuvontapalvelut voivat toimia helpotusventtiilinä, joka purkaa paineita, joita voi kertyä perheeseen, joka selviytyy autismin kaltaisesta monimutkaisesta vammasta.

Mitä autististen lasten tulevaisuus tuo tullessaan?

National Institute of Neurological/Communicative Disorders and Stroke (kansallinen neurologisten/kommunikaatiohäiriöiden ja aivohalvauksen tutkimuslaitos) tukee tutkimuksia, joiden tarkoituksena on selvittää, mitkä ovat parhaita menetelmiä, joiden avulla voidaan harjaannuttaa kielellisiä ja kommunikaatiotaitoja autismin kirjoon kuuluvilla lapsilla.

Voidaanko autismia ehkäistä?

Koska jotkin autismitapaukset on yhdistetty raskauden aikaiseen kemikaalialtistukseen, on tärkeää välttää kaikkea tarpeetonta altistumista lääkkeille, kemikaaleille ja muille mahdollisesti myrkyllisille ympäristöaineille raskauden aikana. PKU:n ja keliakian varhainen diagnosointi ja hoito vähentävät myös lapsen autismin riskiä. Rokottaminen ennen raskautta voi ehkäistä vihurirokkoon liittyvää autismia. Koska ASD:n esiintyvyys on lisääntynyt, monia uusia tutkimushankkeita on rahoitettu ASD:n syiden, varhaisen diagnosoinnin ja hoidon tutkimiseksi.

Fact Sheet by:

Birth Defect Research Children, Inc.
www.birthdefects.org

.