Bakteerivaginoosilla (BV) ja hiivatulehduksilla on hyvin erilaiset syyt, oireet ja hoidot, vaikka ne ovatkin molemmat erityyppisiä ”emätintulehduksia” (eli emätintulehduksia). Vaikka molempia voidaan hoitaa ilman vakavia pitkäaikaisvaikutuksia, on tärkeää tietää, kumman kanssa olet tekemisissä.

Emättimessä on sekä ”hyvää” että ”pahaa” emätinflooraa eli bakteereja. Bakteerivaginoosi on seurausta siitä, että huonot eli anaerobiset bakteerit häiritsevät tätä tasapainoa ja kasvavat liikaa. Se voi johtua useista bakteerityypeistä, mutta tyypillinen liikakasvu johtuu Gardnerella vaginalis -bakteerista. BV:n yhteydessä lääkäri voi todeta, että alueen pH on korkeampi kuin 4,5.

Vaikein ero BV:n ja hiivatulehduksen välillä on se, että hiivatulehdukset ovat sieni-infektioita – tyypillisesti ne ovat seurausta emättimen Candida-sienen aiheuttamista infektioista.

Kumpikin näistä emätintulehdustyypeistä on hyvin yleinen, sillä kolmella naisella neljästä on hiivatulehdus elämänsä aikana. Muuntyyppiset sairaudet, kuten trikomoniaasi, sekoitetaan joskus hiivatulehdukseen tai BV:hen, minkä vuoksi näiden oireiden osalta ei aina suositella itsediagnoosin tekemistä. Suosittelemme lantion tutkimista kaikille, joilla on jatkuva ongelma.

Bakteerivaginoosi vs. hiivatulehduksen oireet

Kumpaankin emätintulehduksen muotoon liittyy tyypillisesti emättimen kutinaa, polttavia tuntemuksia ja epämukavuutta, mutta oireissa on muutama keskeinen ero. Hiivatulehduksen vs. BV:n oireiden välillä on yksi tyypillinen, merkittävä ero: vuotoväri. Sen lisäksi toinen keskeinen ero on haju.

Emättimen bakteeritulehduksen oireet

  • Kalamainen haju, joka voimistuu kuukautisten aikana ja seksin jälkeen
  • Polttavat tuntemukset virtsatessa
  • Pahoinvointi
  • Kutina
  • Hieno keltainen, valkoinen, harmaa tai jopa vihertävä vuotovesi

Ero 1: Bakteerivaginoosin eritteen väri voi olla valkoinen, harmaa, keltainen tai vihertävä ja se on tyypillisesti ohut.

Ero #2: Emättimen aukon ympärillä tai vulvassa ei tyypillisesti ole punoitusta tai tulehdusta, kuten hiivatulehduksessa.

Ero #3: BV on yleensä pikemminkin epämiellyttävä kuin kivulias. Kipu tai kirvely seksin aikana voi olla merkki siitä, että kyseessä on hiivatulehdus.

Hiivatulehduksen oireet

  • Polttava tunne virtsatessa
  • Polttava tunne yhdynnän aikana
  • Kipu tai epämukava olo
  • Kipua
  • Kutina
  • Punoitusta/turvotusta emättimen aukon ja/tai häpyhuulten ympärillä
  • Paksu, Valkoinen, kokkareinen vuoto

Ero #1: Tyypillisen hiivatulehdusvuodon väri on valkoinen ja sen koostumus on paksu, kokkareinen kuin raejuusto.

Ero #2: Hiivatulehduksiin ei tyypillisesti liity erityistä hajua.

Syyt ja riskitekijät

Mikäli ne ovat hyvin erilaisia asioita, BV tai hiivatulehdus johtuvat hyvin erilaisista asioista. Äkillinen muutos emättimen kasvistossa voi kuitenkin johtua lukuisista tekijöistä, eikä siihen pitäisi liittyä häpeää. Olemme myös käsitelleet joitakin tapoja, joilla voit ehkäistä näiden ongelmien syntymistä tulevaisuudessa.

BV:n syyt

  • Emättimen koskettaminen tai huuhtelu vedellä tai puhdistusaineella häiritsee tyypillisesti emättimen normaalia ympäristöä. Se voi poistaa hyviä bakteereja tai tuoda uusia huonoja bakteereja. Tämä on yksi yleisimmistä bakteerivaginoosin syistä.
  • Yllättävät hormonaaliset muutokset, kuten raskaus, vaihdevuodet ja kuukautiset, voivat muuttaa emättimen pH:ta ja laukaista BV:n.
  • Yhdyntä uuden kumppanin kanssa voi tuoda alueelle uusia bakteereja tai muuttaa emättimen pH:ta, erityisesti yhdyntä ilman kondomia.
  • Tupakointi voi myös olla BV:n riskitekijä.

Hiivainfektion syyt

  • Säännöllinen antibioottien käyttö voi johtaa ”hyvien” (eli laktobasillien) bakteerien vähenemiseen aiheuttaen hiivan kasvua.
  • Estrogeenia sisältävien ehkäisypillereiden ottaminen voi joskus johtaa hiivatulehduksiin.
  • Suuret hormonaaliset muutokset, mukaan lukien raskaus, voivat johtaa hiivatulehdukseen.
  • Diabetesta tai korkeaa verensokeria sairastavat henkilöt saavat todennäköisemmin hiivatulehduksen.
  • Henkilöt, joilla on heikentynyt immuunijärjestelmä, saavat todennäköisemmin hiivatulehduksen.

Kummankin emätintulehdustyypin ennaltaehkäisevät toimet

  • Vaihda tiukasti istuvat vaatteet, kuten farkut, legginsit tai alusvaatteet, väljiin, kosteutta siirtäviin puuvillaisiin alusvaatteisiin ja väljiin vaatteisiin.
  • Vältä emättimen suihkuttelua tai huuhtelua.
  • Vältä tuoksuvia naisten hygieniatuotteita, kuten tamponeja tai tuoksuvia saippuoita.
  • Vältä märkiin vaatteisiin tai uimapukuihin jäämistä uinnin jälkeen.
  • Vältä oleskelua porealtaissa tai kuumissa kylvyissä pitkiä aikoja.
  • Pyyhi edestä taaksepäin vessakäynnin jälkeen.
  • Käytä kondomia yhdynnän aikana ja puhdista mahdolliset lelut kunnolla.
  • Harkitse probioottien ottamista ”hyvien” bakteerien edistämiseksi emättimen kasvistossa.

Hoito

BV:tä hoidetaan tyypillisesti antibiooteilla (kuten metronidatsolilla, klindamysiinillä ja tinidatsolilla).

Mädätulehduksia hoidetaan tyypillisesti sienilääkkeillä (kuten mikonatsolilla, joka on käsikauppalääke, ja flukonatsolilla). Vaikeat hiivatulehdukset saattavat vaatia pitkää sienilääkekuuria tai erikoishoitoja.

Jos epämukavuus ja kutina jatkuvat, on tärkeää käydä gynekologilla lantion tutkimuksessa BV:n tai vakavampien ongelmien poissulkemiseksi. Gynekologi voi testata emättimesi pH:n tai ottaa näytteen eritteistä tutkittavaksi mikroskoopilla BV- tai hiivatulehduksen diagnoosin tekemiseksi. Varaa aika lääkärin vastaanotolle jatkossa.