Taustaa: Nuhakuumeen katsotaan olevan virusten aiheuttama, ja pitkään on uskottu, että antibiooteilla ei ole merkitystä tämän sairauden hoidossa. Monissa maissa lääkärit määräävät usein antibiootteja flunssan hoitoon siinä uskossa, että ne voivat ehkäistä sekundaarisen bakteeri-infektion syntymistä, ja joissain tapauksissa myös potilaan pyynnöstä. Myös yleisten bakteerien resistenssi yleisesti käytetyille antibiooteille huolestuttaa yhä enemmän. Antibioottien käytön vähentämisessä flunssan hoitoon on ratkaisevan tärkeää tutkia näyttöä sen selvittämiseksi, onko antibiooteista mitään hyötyä tai onko niistä hyötyä joillekin alaryhmille tai oireyhtymille.

Tavoitteet: (1) Määrittää antibioottien teho lumelääkkeeseen verrattuna akuuttien ylähengitystieinfektioiden (flunssan) hoidossa niiden potilaiden osuuden osalta, joilla kliinisenä lopputuloksena pidettiin yleisten oireiden ja spesifisten nenänielun oireiden vähenemistä. (2) Määrittää, liittyykö antibioottihoitoon merkittäviä haittavaikutuksia potilailla, joiden kliininen diagnoosi on akuutti ylähengitystieinfektio.

Hakustrategia: Teimme hakuja Cochrane Controlled Trials Register -rekisteristä, MEDLINE- ja EMBASE-tietokannoista, Family Medicine Database -tietokannasta ja artikkeleiden lähdeluetteloista, ja otimme yhteyttä päätutkijoihin. Viimeisin haku oli toukokuussa 2001 VALINTAPERUSTEET: Satunnaistetut tutkimukset, joissa verrataan mitä tahansa antibioottihoitoa lumelääkkeeseen akuuteissa ylähengitystieinfektioissa, joiden oireet ovat kestäneet alle 7 päivää

Tiedonkeruu ja analysointi: Molemmat arvioijat arvioivat itsenäisesti tutkimusten laadun ja poimivat tiedot.

Tärkeimmät tulokset: Kaikissa analyyseissä käytettiin kiinteitä vaikutuksia, ellei toisin mainita Päätulokset: Mukaan otettiin yhdeksän tutkimusta, joihin osallistui 2249 (2157 analysoitua) kahden kuukauden ja 79 vuoden ikäistä henkilöä (ja aikuisia, joilla ei ollut yläikärajaa) vuotta. Mukaan otettujen tutkimusten yleinen laatu vaihteli. Antibiootteja saaneilla henkilöillä ei ollut parempaa tilannetta parantumattomuuden tai oireiden jatkumisen suhteen kuin lumelääkettä saaneilla (odds ratio 0,8, 95 prosentin luottamusväli (95 % CI) 0,59-1,08). Vain yhdessä tutkimuksessa Taylor ym. (1977) raportoi nimenomaan selvän nuhan pysyvyydestä, josta antibiootteja saaneilla oli pieni hyöty. Kahdessa tutkimuksessa havaittiin, että antibiooteista oli merkittävää hyötyä verrattuna lumelääkkeeseen vuotavan nuhan (kirkas nuha) osalta kertoimen suhde 0,42 (0,22-0,78). Kahdessa tutkimuksessa todettiin myös merkittävä hyöty kurkkukipupotilailla kertoimen suhde 0,27 95 % CI (0,10-0,74). Vain yhdessä tutkimuksessa raportoitiin menetettyä työaikaa 22 prosentilla antibioottihoitoa saaneista ja 25 prosentilla lumelääkettä saaneista, mutta tämä ei ollut merkittävää. Antibioottihoitoa saaneilla aikuispotilailla haittavaikutukset lisääntyivät merkittävästi (odds ratio 3,6 95 % CI 2,21-5,89), kun taas lapsilla odds ratio 0,90 95 % CI (0,44-1,82) ei lisääntynyt merkittävästi.

Arvostelijoiden johtopäätökset: Ei ole riittävästi näyttöä ylähengitystieinfektioiden hoidosta antibiooteilla saatavista merkittävistä hyödyistä, jotta niiden rutiininomainen käyttö lapsilla tai aikuisilla olisi perusteltua, ja antibioottien käyttöön liittyvät haittavaikutukset lisääntyvät merkittävästi aikuispotilailla.