Alkoholin ja viinin ero

Alkoholijuomat

Alkoholi vs. viini

Alkoholi on yleismaailmallisesti keskeinen elementti sosiaalisissa kokoontumisissa. Sen ainutlaatuisesta rentouttavasta ja euforisoivasta vaikutuksesta tulee sosiaalinen voiteluaine ihmisille, jotka haluavat rentoutua, seurustella ja vain pitää hauskaa. Se tunnetaan monilla nimillä. Ihmiset kutsuvat sitä alkoholijuomaksi tai alkoholijuomaksi yleisnimityksenä, olueksi rennommissa yhteyksissä tai viiniksi virallisemmissa yhteyksissä. Tarkoittavatko nämä nimet kuitenkin kaikkea samaa? Tämä on kysymys, joka askarruttaa monia ei-asiantuntijoita. Siitä huolimatta vastaamme seuraavassa useammin esiin nostettuun näkökohtaan – alkoholin ja viinin väliseen eroon.

Kysymykseen vastataan parhaiten tällä loogisella toteamuksella: viini on aina alkoholijuoma, mutta alkoholijuoma ei ole aina viiniä. Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että alkoholi eli alkoholijuoma on yleisnimitys kaikille juomille, jotka sisältävät alkoholia, erityisesti etanolia. Alkoholijuomat luokitellaan kolmeen lajiin: oluisiin, väkeviin alkoholijuomiin ja viiniin. Alkoholipitoisuudeltaan alhaisemmat, kuten viini, valmistetaan käymällä sokeria tai tärkkelystä kasvimateriaaleista, kun taas alkoholipitoisuudeltaan korkeammat valmistetaan käymällä, johon lisätään tislausprosessi.

Viiniin liittyy pidempi käymis- ja vanhentamisprosessi verrattuna muihin alkoholityyppeihin. Pelkästään 9-16-prosenttisen alkoholipitoisuuden tuottaminen voi kestää vuosia. Kuten sanan latinankielisestä alkuperästä ”vine” (tarkoittaa rypäleitä) voi päätellä, viini on alkoholijuoma, joka valmistetaan pääasiassa käyneistä rypäleistä. On myös muita tyyppejä, joita valmistetaan omenoista, kirsikoista ja luumuista saaduista hedelmämehuista, jolloin syntyy useita erilaisia juomalajikkeita, kuten omena- tai bergamarjaviini, hedelmä- tai maalaisviini, ohraviini, sake jne. Viinirypälemehu on kuitenkin suositeltavin raaka-aine viininvalmistusprosessissa, koska sen luonnollinen kemiallinen tasapaino mahdollistaa sen käymisen ilman entsyymejä, happoja, sokereita ja muita aineita. Käymistä nopeuttaa hiiva, joka on tuotannon keskeinen ainesosa, joka poistaa rypäleiden sokeripitoisuuden ja muuttaa sen luonnollisesti alkoholiksi. Viini vaihtelee myös maultaan; suosituimpia ovat Pinot Noir, Chardonnay, Cabernet, Sauvignon, Gamay ja Merlot. Joissakin tapauksissa termi ”viini” viittaa korkeampaan alkoholipitoisuuteen, ei niinkään tuotantoprosessiin.

Alkoholien ja viinin välinen ero-1

Muutamia bordeaux’n viinejä

Tutkimukset ovat osoittaneet, että viini ja muunlaiset alkoholituotteet voivat olla terveydelle edullisia erityisesti sydän- ja verisuonitautien komplikaatioiden ja sydämen vajaatoiminnan riskin vähentämisessä. Muiden alkoholijuomien kohtuukäyttö voi olla sydäntä suojaavaa, joskin yhteys on huomattavasti vahvempi viinin kohdalla. Tilastojen perusteella ei-juovilla on 2,36-kertainen riski sairastua aivohalvaukseen verrattuna kohtuukäyttäjiin. Lisäksi kohtuullisella alkoholinkäytöllä on osoitettu olevan merkitystä diabeteksen ehkäisyssä alentamalla veren glukoosipitoisuutta.

Alkoholikulutuksen kohtuuttomuus voi olla hyvin vaarallista. Tyypillisen päihtymyksen lisäksi, joka näkyy epäselvänä puheena, viivästyneinä reflekseinä, kömpelyytenä, kuivumisena ja pahoinvointina – liika alkoholi voi aiheuttaa maksan ja aivojen ennenaikaista rappeutumista. Äärimmäisissä tapauksissa alkoholilla on ratkaiseva rooli syövän kehittymisessä.

Yhteenveto

  1. Alkoholi eli alkoholijuoma on yleisnimitys, jolla viitataan etanolia sisältävään juomaan.
  2. Alkoholi on yleismaailmallinen sosiaalinen elementti, jota käytetään rentoutumiseen.
  3. Viini on eräänlainen alkoholijuoma. Siinä käytetään käymistekniikkaa, joka kestää yleensä kauemmin kuin muissa alkoholijuomissa. Se valmistetaan tavallisesti rypäletäysmehusta, ja se sisältää 9-16 % alkoholia.
  4. Viinin ja muunlaisen alkoholin kohtuullisen käytön on todettu olevan hyödyllistä sydän- ja verisuoniterveyden ylläpitämisessä. Sitä vastoin liiallinen kulutus voi johtaa lyhytaikaisiin vaikutuksiin, kuten myrkytykseen, ja pitkäaikaisiin komplikaatioihin, kuten maksasairauksiin ja syöpään.