Mitä on ahdistus tai pelot?

Ahdistus voidaan määritellä yksilön reaktioksi uhkaan, todelliseen tai kuviteltuun. Se on prosessi, joka on jossain määrin läsnä kaikissa elävissä olennoissa. Ahdistus ei ole aina pahasta, vaan se voi auttaa meitä selviytymään jännittyneistä tilanteista, ja se voi motivoida meitä työskentelemään kovemmin tai pysymään keskittyneenä, kun työskentelemme kohti tavoitetta. Krooninen ahdistus, joka on liiallista, järjetöntä ja heikentävää, voi kuitenkin haitata yleistä elämänlaatuamme. Kroonista ahdistusta ruokkii pelko siitä, mitä voi olla. Kun ahdistus häiritsee toimintakykyämme jokapäiväisessä elämässä, työssä, koulussa ja ihmissuhteissa, siitä tulee kroonista. Vaikka jonkinasteinen ahdistuneisuus on osa elämää, jos huolet ja pelot estävät sinua elämästä elämääsi, olisi hyödyllistä hakeutua ahdistuneisuushäiriöihin erikoistuneen mielenterveysalan ammattilaisen vastaanotolle.

National Institute of Mental Healthin mukaan ahdistuneisuushäiriöt koskettavat 40 miljoonaa aikuista Yhdysvalloissa, eli 18,1 prosenttia väestöstä vuosittain. Toisin kuin akuutti ahdistus, joka syntyy yksittäisestä stressaavasta tapahtumasta, kuten ajamisesta huonossa säässä, krooninen ahdistus tai ahdistuneisuushäiriöt ovat läsnä pitkän aikaa ilman mitään uhkaa paikan päällä. Ahdistuneisuushäiriöt reagoivat hyvin hoitoon, mutta harva hakeutuu ahdistuneisuuden hoitoon. Vaikka kroonisesta ahdistuneisuudesta kärsiviä ihmisiä voidaan hoitaa menestyksekkäästi ja he voivat jatkaa terveellistä ja tyydyttävää elämäänsä. Jos sinä tai joku tuttavasi kärsii kroonisesta ahdistuneisuudesta, et ole yksin, eikä sinun tarvitse kärsiä. Etsi TherapyTriben avulla ahdistuneisuushäiriöihin erikoistunut terapeutti ja opi lisää hoitovaihtoehdoista.

Ahdistuneisuushäiriön oireet

Vaikka jokaisella kroonisesta ahdistuneisuudesta kärsivällä yksilöllä voi olla yksilölliset oireet, mukana on yhteinen ajatusprosessi: järjetön pelko ja kauhu. Alla on lueteltu joitakin muita yleisiä ahdistusoireita.

  • Paniikin, pelon ja hermostuneisuuden tunteet
  • Hallitsematon, pakkomielteinen ajattelu
  • Toistuvat ajatukset tai ”flashbackit” traumaattisista tapahtumista
  • Irrationaalinen ritualistinen käyttäytyminen
  • Ylimääräinen hikoilu tai tunnottomuus käsissä tai jaloissa
  • Hengästyneisyys, hyperventilaatio
  • Rintakipu tai sydämentykytys
  • Kyvyttömyys olla hiljaa ja rauhallinen
  • Suupielien kuivuminen, pahoinvointi, huimaus
  • Tunne levottomuudesta, vääntyneisyydestä tai hermostuneisuudesta
  • Helppo väsymys
  • Keskittymisvaikeudet; mieli menee tyhjäksi
  • On ärtyisä
  • On lihasjännittynyt
  • On vaikea hallita huolen tunteita
  • On uniongelmia, kuten vaikeuksia nukahtaa tai pysyä unessa, levottomuutta tai epätyydyttävää unta

Ahdistuneisuushäiriöitä on erilaisia:

Paniikkihäiriö

Tällöin koet toistuvia, odottamattomia voimakkaan pelon kohtauksia, joihin liittyy fyysisiä oireita, kuten hikoilua, rintakipua, sydämentykytystä tai tukehtumisen tunnetta. Paniikkikohtaukset ovat niin voimakkaita, että voit tuntea kuolevasi tai menettäväsi hallinnan. Tämä johtaa siihen, että kehittyy syvä pelko uuden paniikkikohtauksen saamisesta. Paniikkikohtaukset ovat äärimmäisen heikentäviä ja pelottavia. Niiden, joilla on toistuvia paniikkikohtauksia, ei tarvitse kärsiä, hakeudu hoitoon ennen kuin alat vältellä paikkoja tai tilanteita uuden paniikkikohtauksen pelossa. Ammattilainen voi auttaa sinua hallitsemaan itseäsi paremmin, kun paniikkikohtaukset valtaavat sinut, ja antaa sinulle itseluottamusta siitä, että pystyt käsittelemään itseäsi paremmin äärimmäisen stressin aikana.

pakko-oireinen häiriö (OCD)

Pakko-oireista häiriötä sairastavilla henkilöillä esiintyy liiallisia, ei-toivottuja ajatuksia tai pakkomielteitä, joihin liittyy ritualisoituja käyttäytymistapoja, joiden tarkoituksena on vähentää ahdistusta. Pakko-oireista häiriötä sairastavat henkilöt tunnistavat usein pakkomielteiset ajatuksensa ja rituaalisen käyttäytymisensä irrationaalisiksi, mutta heidän on silti vaikea pysäyttää niitä. On normaalia tarkistaa kahdesti, onko liesi päällä, tai olla huolissaan läheisen hyvinvoinnista. Jos nämä ajatukset tai käyttäytyminen kuitenkin muuttuvat liiallisiksi ja alkavat kuluttaa ajatuksiasi tai estää sinua osallistumasta velvollisuuksiin, jotka ovat välttämättömiä normaalin elämän viettämiseksi, syynä voi olla pakko-oireinen häiriö. Lue lisää OCD:n oireista.

Posttraumaattinen stressihäiriö (PTSD)

PTSD on ahdistuneisuushäiriö, joka voi kehittyä traumaattisen tai hengenvaarallisen tapahtuman jälkeen. Esimerkkejä traumaattisista tapahtumista ovat sodassa oleminen, läheisen odottamaton kuolema, raiskatuksi tai pahoinpidellyksi tuleminen, lento-onnettomuus tai luonnonkatastrofi. On normaalia ja odotettavissa, että traumaan reagoidaan ”shokkina” tai akuuttina stressinä, mutta jos sitä käsitellään ja työstetään, nämä oireet lievittyvät vähitellen. Ilman hoitoa PTSD:tä sairastava jää kuitenkin henkiseen shokkitilaan, ja oireet pahenevat ajan myötä. PTSD:stä kärsiessäsi voit kokea merkittäviä ongelmia kotona, työssä tai muilla tärkeillä elämänalueilla. Lue lisää PTSD:n oireista.

Sosiaalinen ahdistuneisuushäiriö (SAD)

Kaikki meistä hermostuvat tai ovat itsetietoisia jossain vaiheessa elämäämme, olipa kyse sitten puheen pitämisestä tai uuden työpaikan haastattelusta, on luonnollista tuntea ahdistusta. Sosiaalinen ahdistuneisuushäiriö tai sosiaalinen fobia on kuitenkin muutakin kuin ujoutta tai satunnaista hermostuneisuutta. Sosiaalista fobiaa sairastavat kokevat lamauttavaa ahdistusta ja liiallista itsetietoisuutta jokapäiväisissä sosiaalisissa tilanteissa. Heillä on voimakas pelko siitä, että muut katsovat ja tuomitsevat heitä, joka kuluttaa heitä. Tämä tekee työstä, koulusta ja mistä tahansa päivittäisestä toiminnasta hyvin haastavaa. Jotkut SAD:tä sairastavat ymmärtävät, että heidän pelkonsa ovat liiallisia ja kohtuuttomia, mutta eivät kykene voittamaan niitä. Vaikeimmissa tapauksissa sosiaalisia tilanteita vältetään kokonaan. Lue lisää SAD:n oireista.

Spesifiset fobiat

Spesifinen fobia on mikä tahansa ahdistuneisuushäiriö, joka muodostuu kohtuuttomasta tai irrationaalisesta pelosta, joka liittyy kosketukseen tietyn esineen tai tiettyjen tilanteiden kanssa. Esimerkiksi korkeiden paikkojen, suljettujen tilojen, lentämisen, pöpöjen, hämähäkkien, käärmeiden jne. pelko. Seurauksena on, että asianomainen välttelee kosketusta kyseisiin esineisiin tai tilanteisiin ja vakavissa tapauksissa kaikenlaista mainintaa tai kuvaa niistä. Pelon taso on suhteeton tilanteeseen nähden, ja se voi saada henkilön tekemään kaikkensa välttääkseen sitä, mitä hän pelkää. Pelätyn kohteen tai tilanteen välttäminen vain vahvistaa fobiaa. Pelko on niin voimakas, että ajatus varsinaisen fobian kohtaamisesta voi aiheuttaa paniikkikohtauksen tai vakavan ahdistuksen.

Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö (Generalized Anxiety Disorder, GAD)

GAD on kuvio, jossa esiintyy kroonista ahdistuneisuutta ja huolta erilaisista päivittäisistä toiminnoista ja ajatuksia tulevista tapahtumista. Ihmiset, joilla on GAD, kulkevat päivänsä täynnä voimistunutta huolta ja jännitystä, vaikka heidän nykyisessä elämässään ei ole juuri mitään tai ei juuri mitään, mikä aiheuttaisi sitä. He ennakoivat katastrofeja ja ovat ylimalkaisesti huolissaan mahdollisista terveysongelmista, työvaikeuksista, raha- tai perheongelmista. Tämä krooninen ahdistuneisuus vaatii fyysistä veroa aiheuttaen kehon kipuja, huonoa unta ja jatkuvaa uupumusta.

Ahdistuneisuushäiriöiden hoitokeinot

Niin invalidisoivia kuin ahdistuneisuushäiriöt ovatkin, hyvä uutinen on se, että ne yleensä reagoivat hyvin hoitoon. Monet ihmiset, jotka hakeutuvat hoitoon ahdistuneisuutensa vuoksi, etenevät eteenpäin ja elävät tervettä, onnellista ja tuottavaa elämää. Se, millaista hoitoa ahdistukseen käytetään, riippuu ahdistuneisuushäiriön tyypistä, sen vakavuudesta ja terapeutin hoitomuodosta. Yleensä useimpia ahdistuneisuushäiriöitä hoidetaan kognitiivisella käyttäytymisterapialla (CBT), lääkityksellä tai näiden kahden yhdistelmällä.

Kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT)

CBT on vakiintunut ja erittäin tehokas ahdistuneisuushäiriöiden hoito. CBT keskittyy ajattelu- ja käyttäytymismallien tunnistamiseen, ymmärtämiseen ja muuttamiseen. Terapiassa potilaat ovat aktiivisesti mukana omassa parannuksessaan, mikä antaa heille kontrollin tunnetta. Potilaat oppivat taitoja, joista on hyötyä koko elämässä. CBT:hen kuuluu tyypillisesti tehtävien suorittaminen kotona, kuten lukeminen ja opittujen asioiden harjoittelu. Tämä harjoittelu auttaa näkemään parannuksia.

Altistusterapia

Altistusterapia on CBT:n muoto, ja siitä on apua pelko- ja ahdistusreaktioiden vähentämisessä. Terapiassa henkilö altistetaan pelätylle tilanteelle tai kohteelle, jolloin hän oppii ajan myötä ahdistumaan siitä vähemmän. Tämän tyyppisen terapian on todettu olevan tehokkainta pakko-oireisen häiriön ja spesifisten fobioiden hoidossa.

Yleiset lääkkeet ahdistuneisuushäiriöihin:

Lääkitys on osoittautunut tehokkaimmaksi, kun se yhdistetään CBT:hen. Lääkitys ei paranna ahdistuneisuushäiriöitä, mutta se voi pitää oireet hallinnassa, kun henkilö saa terapiaa. On tärkeää antaa riittävästi aikaa hoitosuunnitelmalle, jotta sen onnistuminen voidaan todella arvioida, ennen kuin päätetään ryhtyä lääkitykseen. Toisinaan henkilöiden on ehkä kokeiltava useita eri hoitoyhdistelmiä, ennen kuin he löytävät itselleen sopivan hoitoyhdistelmän. Lisäksi ihmiset, joilla on ahdistuneisuushäiriöitä, kamppailevat yleisesti muiden ongelmien, kuten perfektionismin, vihanpurkausten ja päihteiden väärinkäytön kanssa, joita käytetään yleisesti ahdistusoireiden hallintaan. On tärkeää käsitellä kaikkia merkittäviä asioita terapiassa.

Alhaalla on luettelo kaikista tärkeimmistä lääkkeistä ja erityisongelmista, joihin niillä puututaan:

BENZODIAZEPIINIT

alpratsolaami (Xanax) paniikki, yleistynyt ahdistuneisuus, fobiat, sosiaalinen ahdistuneisuus, pakko-oireinen häiriö
klonatsepaami (Klonopin) paniikki, yleistynyt ahdistus, fobiat, sosiaalinen ahdistus
diatsepaami (Valium) yleistynyt ahdistus, paniikki, fobiat
loratsepaami (Ativan) yleistynyt ahdistus, paniikki, fobiat
oksatsepaami (Serax) yleistynyt ahdistus, fobiat
klordiatsepoksidi (Librium) yleistynyt ahdistus, fobiat

BETASALPAAJAT

propranololi (Inderal) sosiaalinen ahdistuneisuus
atenololi (Tenormin) sosiaalinen ahdistuneisuus

TRIKYKLISET ANTIDEPRESSANTIT

imipramiini (Tofranil) paniikki, masennus, yleistynyt ahdistus, PTSD
desipramiini (Norpramin, Pertofrane ja muut) paniikki, yleistynyt ahdistus, masennus, PTSD
nortriptyliini (Aventyl tai Pamelor) paniikki, yleistynyt ahdistus, masennus, PTSD
amitriptyliini (Elavil) paniikki, yleistynyt ahdistuneisuus, masennus, PTSD
doksepiini (Sinequan tai Adapin) paniikki, masennus
klomipramiini (Anafranil) paniikki, OCD, masennus

MUUT ANTIDEPRESSANTEJA

tratsodoni (Desyrel) masennus, yleistynyt ahdistuneisuus

MONOAMIINIOKSIDAASI-INHIBITAATTORIT (MAOI:t)

fenelsiini (Nardil) paniikki, OCD, sosiaalinen ahdistus, masennus, yleistynyt ahdistus, PTSD
tranyylisykpromiini (Parnate) paniikki, OCD, masennus, yleistynyt ahdistus, PTSD

SELEKTIIVISET SEROTONIININUUDISTUKSEN ESTÄJÄT (SSRI-lääkkeet)

fluoksetiini (Prozac) pakko-oireinen häiriö, masennus, paniikki, sosiaalinen ahdistuneisuus, psyykkinen stressihäiriö, yleistynyt ahdistuneisuus
fluvoksamiini (Luvox) pakko-oireinen häiriö, masennus, paniikki, sosiaalinen ahdistus, PTSD, yleistynyt ahdistus
sertraliini (Zoloft) OCD, masennus, paniikki, sosiaalinen ahdistus, PTSD, yleistynyt ahdistus
paroksetiini (Paxil) OCD, masennus, paniikki, sosiaalinen ahdistuneisuus, PTSD, yleistynyt ahdistuneisuus
escitalopram oxalate (Lexapro) OCD, paniikki, masennus, yleistynyt ahdistuneisuus, sosiaalinen ahdistuneisuus, PTSD, yleistynyt ahdistuneisuus
sitalopraami (Celexa) masennus, pakko-oireinen häiriö, paniikki, PTSD, yleistynyt ahdistuneisuus

SEROTONIINI-NOREPINEPHRINE REUPTAKE INHIBITORS (SNRIs)

venlafaksiini (Effexor) paniikki, OCD, masennus, sosiaalinen ahdistuneisuus, yleistynyt ahdistuneisuus
venlafaksiini XR (Effexor XR) paniikki, pakko-oireinen häiriö, masennus, sosiaalinen ahdistuneisuus, yleistynyt ahdistuneisuus
duloksetiini (Cymbalta) yleistynyt ahdistuneisuus, sosiaalinen ahdistuneisuus, paniikki, pakko-oireinen häiriö

MUOTOISEN TRANSKILLOINNIN LÄÄKKEET

buspironi (BuSpar) yleistynyt ahdistuneisuus, pakkomielteen, paniikki

VALPROAATTILÄÄKKEET

Valproaatti (Depakote) paniikki
Pregabaliini (Lyrica) yleistynyt ahdistuneisuushäiriö
Gabapentiini (Neurontin) yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, sosiaalinen ahdistuneisuus

täydentävät hoitomuodot

Uudet tutkimustulokset antavat viitteitä siitä, että on olemassa joukko täydentäviä hoitomuotoja, jotka voivat parantaa hoidon etenemistä hoidon aikana. Ja ihmisillä, joilla on lievempiä ahdistusoireita, liikunnan, meditaation, biofeedbackin ja hypnoosin kaltaiset toiminnot voivat tarjota yksinään riittävää helpotusta. Alla on joitakin asioita, joita joku voi tehdä terapian lisäksi tai jopa ennen terapian kokeilemista:

Sosiaalinen tukiverkosto – Myötätuntoinen ja ymmärtävä sosiaalinen tukiverkosto voi olla tärkeä ahdistuneesta henkilöstä toipumisen kannalta. Läheiset henkilökohtaiset suhteet perheeseen, ystäviin ja yhteisöön ovat suoraan yhteydessä henkilön yleiseen hyvinvointiin. Positiivinen palaute ja tuki voivat auttaa motivoimaan henkilöä pysymään hoidossa. Lisäksi monet ahdistuneista hyötyvät liittymisestä tukiryhmään tai verkkotukiyhteisöön. Onnistumis- ja epäonnistumistarinoiden jakaminen voi johtaa hyvin tärkeisiin parannuksiin ja innostaa pysymään motivoituneena. Tätä silmällä pitäen vertaisilta saatuja neuvoja ei tulisi käyttää mielenterveysalan ammattilaisen antaman hoidon korvikkeena. Ole yhteydessä muihin, jotka tekevät kovasti töitä ahdistusoireiden hallitsemiseksi – käy osoitteessa AnxietyTribe.

Terveellinen elämäntapa – Hyvin syöminen, nautintoaineiden välttäminen ja säännöllinen liikunta voivat helpottaa ahdistusta merkittävästi. Ihmisen fyysisen hyvinvoinnin on osoitettu olevan yhteydessä hänen henkiseen ja emotionaaliseen hyvinvointiinsa. Lisäksi stressinhallintatekniikat, kuten meditaatio, voivat säännöllisesti harjoiteltuina auttaa ahdistuneisuutta kokevia ihmisiä rauhoittumaan, ja ne voivat tehostaa terapian vaikutuksia.

Biofeedback – Käyttämällä antureita, joilla mitataan ahdistuksen fyysisiä oireita – kohonnutta sykettä, nopeaa hengitystä, hikoilevia kämmeniä, jännittyneitä lihaksia – biopalautteella voidaan opettaa havaitsemaan elimistön luontainen reaktio ahdistukseen. Voit puolestaan käyttää rentoutumistekniikoita vastapainoksi ahdistuksen fyysisille vaikutuksille ja rauhoittaa itsesi voimakkaissa stressitilanteissa.

Hypnoosi – Hypnoosia käytetään joskus yhdessä CBT:n kanssa ahdistuksen hoitoon. Hypnoterapeutti voi auttaa sinua saavuttamaan syvän rentoutumisen tilan, jonka avulla voit paremmin kohdata pelkosi tavoitteena oppia käsittelemään niitä tuottavalla tavalla.

Hae apua ahdistuneisuushäiriöön

Jos sinulla tai jollakulla tuntemallasi henkilöllä on kroonista ahdistuneisuutta, koskaan ei ole liian myöhäistä hakea apua. Ahdistuneisuushäiriöt ovat hoidettavissa, ja ilman hoitoa ne voivat vain pahentua ajan myötä. Etsi TherapyTriben kautta jo tänään joku, joka on erikoistunut ahdistuksen hoitoon. Sinun ei tarvitse elää ahdistuksen ja sen elämässäsi aiheuttamien haasteiden kanssa. Oikealla hoidolla ahdistuksesta kärsivät ihmiset voivat elää onnellisempaa elämää.

  • National Institute of Mental Health (2018, heinäkuu). Ahdistuneisuushäiriöt. Haettu 20. maaliskuuta 2019 osoitteesta https://www.nimh.nih.gov/health/topics/anxiety-disorders/index.shtml
  • American Psychiatric Association. (2013). Mielenterveyshäiriöiden diagnostinen ja tilastollinen käsikirja (5. painos). Washington, DC: Author.
  • Kerr, Michael E. ”One Family’s Story: A Primer on Bowen Theory.” The Bowen Center for the Study of the Family. 2000. http://www.thebowencenter.org.
  • Anxiety.org (2018, heinäkuu). Miten ahdistuksesi vaikuttaa läheisiisi. Haettu 20. maaliskuuta 2019 osoitteesta https://www.anxiety.org/bowen-family-systems-theory-how-anxiety-spreads-affects-loved-ones
  • Anxiety and Depression Association of America (ADAA) (2018). Hyödyllinen opas eri terapiavaihtoehtoihin. Haettu 20. maaliskuuta 2019 osoitteesta https://adaa.org/finding-help/treatment/therapy.
  • Anxieties.com (2003). Johdanto – Ahdistuneisuushäiriön yleiset lääkkeet. Haettu 20. maaliskuuta 2019 osoitteesta https://www.anxieties.com/152/introduction-common-medications-for-anxiety-disorders.

.