Citizens Unitedissa korkein oikeus päätti, että yritysten ja ammattiliittojen riippumattomat poliittiset menot ovat ensimmäisen perustuslain muutoksen nojalla suojattuja, eikä hallitus voi rajoittaa niitä. Näin ollen tuomioistuin kumosi yritysten ja ammattiliittojen kampanjamenoja koskevan kiellon, jota sovellettiin voittoa tavoittelemattomiin yrityksiin, kuten Planned Parenthoodiin ja National Rifle Associationiin, sekä voittoa tavoitteleviin yrityksiin, kuten General Motorsiin ja Microsoftiin.

Tämä päätös on herättänyt paljon kiistaa. Joidenkin mielestä yritykset ovat keinotekoisia oikeudellisia rakennelmia, joilla ei ole oikeutta ensimmäiseen perustuslain muutokseen. Toiset taas näkevät yritykset ja ammattiliitot laillisina osallistujina julkiseen keskusteluun, jonka näkemykset voivat auttaa valistamaan äänestäjiä heidän muodostaessaan mielipiteitään ehdokkaista ja asioista.

Ymmärrämme, että poliittisiin kampanjoihin nykyisin käytetyn rahan määrä on luonut kasvavaa skeptisyyttä vaalijärjestelmämme rehellisyyttä kohtaan, mikä herättää vakavaa huolta. Uskomme kuitenkin vakaasti, että näihin huolenaiheisiin on vastattava sanan- ja yhdistymisvapautta koskevan perustuslaillisen sitoumuksemme mukaisesti. Tästä syystä ACLU ei kannata kampanjarahoituksen sääntelyä, jonka lähtökohtana on ajatus siitä, että vastaus rahan käyttöön politiikassa on poliittisen puheen kieltäminen.

Ymmärrämme kuitenkin, että poliittisten kampanjoiden kasvavat kustannukset saattavat vaikeuttaa joidenkin mielipiteiden esiin tuomista ja että rahan saatavuus on usein merkittävässä asemassa määritettäessä sitä, kuka asettuu ehdokkaaksi ja kuka tulee valituksi.

Vastauksemme tuohon ongelmaan on laajentaa eikä rajoittaa poliittisen edunvalvonnan resursseja. Näin ollen ACLU tukee kattavaa ja tarkoituksenmukaista julkista rahoitusjärjestelmää, joka auttaisi luomaan tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille päteville ehdokkaille. Kannatamme huolellisesti laadittuja julkistamissääntöjä. Kannatamme kohtuullisia rajoituksia kampanjalahjoituksille ja kannatamme ehdokkaiden ja Super PAC:ien välistä koordinointia koskevien nykyisten kieltojen tiukempaa täytäntöönpanoa.

Joidenkin mielestä kampanjarahoituslainsäädäntö voidaan laatia kirurgisesti siten, että suojellaan laillista poliittista sananvaltaa ja rajoitetaan samalla sananvaltaa, joka johtaa varakkaiden erityisintressien kohtuuttomaan vaikutusvallan käyttöön. Viimeisten 40 vuoden kokemus on opettanut meille, että raha löytää aina ulospääsyn, ja loputon porsaanreikien etsiminen luo vain seuraavan uuden sääntelyn kohteen. Se myös lisää kyynisyyttä poliittista prosessia kohtaan.

Mitä tahansa sääntöä, joka vaatii hallitusta määrittelemään, mikä poliittinen puhe on laillista ja kuinka paljon poliittista puhetta on sopivaa, on vaikea sovittaa yhteen ensimmäisen lisäyksen kanssa. Sananvapausjärjestelmämme perustuu siihen, että kansa saa päättää, mitä puhetta se haluaa kuulla; hallituksen tehtävänä ei ole tehdä tätä päätöstä heidän puolestaan.

On myös hyödyllistä muistaa, että rahan ja politiikan sekoittuminen on tapahtunut jo kauan ennen Citizens United -yhtiötä, eikä se katoaisi, vaikka Citizens United kumottaisiin. Vuoden 2008 presidentinvaalit, jotka pidettiin ennen Citizens Unitedia,olivat siihen asti Yhdysvaltain historian kalleimmat. Vuoden 2012 vaalikierroksella syntyneet super PAC:t on rahoitettu merkittävällä määrällä yksityishenkilöiden, ei yritysten, rahaa, eikä Citizens Unitedissa ollut edes kyse yksityishenkilöiden rahankäytöstä.

Valitettavasti oikeutettu huoli ”suuren rahan” vaikutuksesta politiikkaan on saanut jotkut ehdottamaan perustuslain muutosta päätöksen kumoamiseksi. ACLU vastustaa jyrkästi kaikkia perustuslain muutoksia, jotka rajoittaisivat ensimmäisen lisäyksen sananvapautta koskevaa lauseketta.