§1. Mikä on hyvä argumentti?

Tässä oppitunnissa keskustelemme siitä, mikä on hyvä argumentti. Hyvän argumentin käsite on tietysti varsin epämääräinen. Yritämme siis tässä antaa sille hieman tarkemman määritelmän. Aluksi varmista, että tiedät, mikä on hyvä argumentti.

Kriteeri #1 : Hyvällä argumentilla on oltava tosia premissejä

Tämä tarkoittaa, että jos meillä on argumentti, jossa on yksi tai useampi väärä premissi, se ei ole hyvä argumentti. Syy tähän ehtoon on se, että haluamme hyvän argumentin olevan sellainen, joka pystyy vakuuttamaan meidät hyväksymään johtopäätöksen. Elleivät argumentin kaikki premissiot ole tosia, meillä ei olisi mitään syytä hyväksyä sen johtopäätöstä.

Kriteeri nro 2 : Hyvän argumentin on oltava joko pätevä tai vahva

Onko pätevyys hyvän argumentin välttämätön ehto? Varmasti monet hyvät argumentit ovat päteviä. Esimerkki:

Kaikki valaat ovat nisäkkäitä.
Kaikki nisäkkäät ovat lämminverisiä.
Siten kaikki valaat ovat lämminverisiä.

Mutta ei ole totta, että hyvien argumenttien täytyy olla päteviä. Usein hyväksymme argumentit hyviksi, vaikka ne eivät ole päteviä. Esimerkki:

Ei yksikään vauva ole koskaan aiemmin pystynyt ymmärtämään kvanttifysiikkaa.
Kitty saa pian vauvan.
Selvä Kittyn vauva ei siis pysty ymmärtämään kvanttifysiikkaa.

Tämä on varmasti hyvä argumentti, mutta se ei ole pätevä. On totta, että yksikään vauva ei ole koskaan aiemmin pystynyt ymmärtämään kvanttifysiikkaa. Mutta siitä ei seuraa loogisesti, että Kittyn vauva ei pystyisi siihen. Nähdäksemme, että argumentti ei ole pätevä, huomaa, että ei ole loogisesti mahdotonta, että Kittyn vauvan aivot kehittyisivät poikkeuksellisen hyvin niin, että vauva pystyy puhumaan, oppimaan ja ymmärtämään kvanttifysiikkaa ollessaan vielä vauva. Se on toki äärimmäisen epätodennäköistä, mutta ei loogisesti mahdotonta, ja tämä riittää osoittamaan, että väite ei ole pätevä. Mutta koska tällaiset mahdollisuudet ovat melko epätodennäköisiä, ajattelemme silti, että totuudenmukaiset premissiot tukevat vahvasti johtopäätöstä, ja niinpä ajattelemme edelleen, että argumentti on hyvä.

Muilla sanoilla, hyvän argumentin ei tarvitse olla pätevä. Mutta oletettavasti jos se ei ole pätevä, sen on oltava induktiivisesti vahva. Jos argumentti on induktiivisesti heikko, se ei voi olla hyvä argumentti, koska premissiot eivät anna hyviä syitä hyväksyä johtopäätöstä.

Lisätietoa induktiivisesta vahvuudesta löydät edellisestä opetusohjelmasta.

Kriteeri #3 : Hyvän argumentin premissiot eivät saa herättää kysymyksiä

Huomaa, että kriteerit #1 ja #2 eivät riitä hyvälle argumentille. Ensinnäkään emme todellakaan halua sanoa, että ympyräargumentit ovat hyviä argumentteja, vaikka ne sattuvat olemaan järkeviä. Oletetaan, että joku tarjoaa seuraavan argumentin:

Huomenna sataa. Siksi huomenna sataa.

Tähän mennessä olemme ajatelleet, että hyvän argumentin täytyy (1) sisältää tosia premissejä ja (2) olla pätevä tai induktiivisesti vahva. Ovatko nämä ehdot riittäviä? Vastaus on ei. Tarkastellaan tätä esimerkkiä:

Tupakointi on terveydelle haitallista.
Siten tupakointi on terveydelle haitallista.

Tämä argumentti on itse asiassa pätevä. Premissi on tosi, ja argumentti on pätevä, koska johtopäätös todellakin seuraa premissistä! Mutta argumenttina se on varmasti kauhea argumentti. Tämä on ympyräargumentti, jossa johtopäätös esiintyy myös premissinä. Se ei tietenkään ole hyvä argumentti, koska siinä ei esitetä riippumattomia perusteluja johtopäätöksen tueksi. Sanomme siis, että se herättää kysymyksen.

Tässä on toinen esimerkki argumentista, joka herättää kysymyksen :

Koska Maija ei valehtelisi parhaalle ystävälleen, ja Maija kertoi minulle, että olen todellakin hänen paras ystävänsä, minun täytyy todella olla Maijan paras ystävä.

Onko tämä argumentti ympäripyöreä, riippuu siitä, miten määrittelet ”ympäripyöreän argumentin”. Jotkut eivät ehkä pidä tätä ympyräargumenttina siinä mielessä, että johtopäätös ei esiinny eksplisiittisesti premissinä. Argumentti herättää kuitenkin edelleen kysymyksen, joten se ei ole hyvä argumentti.

Kriteeri #4 : Hyvän argumentin premissien on oltava uskottavia ja relevantteja johtopäätöksen kannalta

Tässä uskottavuus tarkoittaa sitä, että on olemassa hyvät syyt uskoa, että premissiot ovat totta. Mitä tulee relevanssiin, se on vaatimus siitä, että premissien aiheen on liityttävä johtopäätöksen aiheeseen.Miksi tarvitsemme tätä lisäkriteeriä? Syynä on se, että väitteet ja teoriat voivat olla totta, vaikka kenelläkään ei ole mitään todisteita siitä, että ne ovat totta. Jos väitteen premissiot sattuvat olemaan tosia, mutta niiden paikkansapitävyydestä ei ole todisteita, väite ei vakuuta ihmisiä siitä, että johtopäätös on oikea. Hyvä argumentti sen sijaan on argumentti, joka rationaalisen ihmisen tulisi hyväksyä, joten hyvän argumentin tulisi täyttää mainittu lisäkriteeri.

§2. Yhteenveto

Tässä on siis lopullinen hyvän argumentin määritelmämme :

Hyvä argumentti on argumentti, joka on joko pätevä tai vahva ja jolla on uskottavia premissejä, jotka ovat tosia, jotka eivät pohdi kysymystä ja jotka ovat relevantteja johtopäätöksen kannalta.

Nyt kun tiedät, mikä on hyvä argumentti, sinun pitäisi pystyä selittämään, miksi nämä väitteet ovat vääriä. Monet ihmiset, jotka eivät ole hyviä kriittisessä ajattelussa, tekevät usein näitä virheitä :

  • ”Tämän argumentin johtopäätös on tosi, joten jotkin tai kaikki premissiot ovat tosia.”
  • ”Yksi tai useampi tämän argumentin premissioista on väärä, joten johtopäätös on väärä.”
  • ”Koska argumentin johtopäätös on väärä, kaikki sen premissiot ovat vääriä.”
  • ”Tämän argumentin johtopäätös ei seuraa premisseistä. Sen täytyy siis olla väärä.”

Vastaa seuraaviin kysymyksiin.

  1. Onko hyvän argumentin oltava järkevä?vastaus
  2. Voiko hyvä argumentti olla induktiivisesti heikko?vastaus

Näissä on joitain perusteluja (tai pelkkiä premissejä), joita opiskelijat ovat esittäneet tukeakseen ajatusta, jonka mukaan lihansyönnin syömisessä ei ole mitään morfologisesti väärää. Keskustelkaa ja arvioikaa näitä väitteitä huolellisesti. Pohtikaa, ovatko lähtökohdat totta ja tukevatko ne johtopäätöstä, jonka mukaan lihan syöminen on moraalisesti hyväksyttävää.

  1. Ihminen on osa luonnon ravintokiertoa.
  2. Ihminen pystyy sulattamaan lihaa.
  3. Lihansyönti on ok, koska liha on vain eräänlaista ruokaa ja me tarvitsemme ruokaa selviytyäksemme.
  4. Lihan syöminen on ok, koska monet ihmiset syövät lihaa; koska kaikki ympärilläni syövät lihaa.
  5. Lihan syöminen on ok, koska hallitus ei estä ihmisiä syömästä lihaa.
  6. Monet muutkin ihmiset syövät lihaa.
  7. Liha sisältää proteiinia ja tarvitsemme proteiinia selvitäksemme eloonjäämisestä.
  8. Olemmekin eläimiä ja on ok, että eläimet syö eläimiä.
  9. On ok syödä lihaa, koska aloin syödä lihaa lapsena.
  10. Liha on maukkaampaa kuin vihannekset.
  11. On ok syödä lihaa, koska kukaan ei ole sanonut minulle, että se on väärin.
  12. Minusta on ihanaa syödä lihaa.
  13. On ihan ok syödä lihaa, koska ravintola-aterioilla on vain vähän vihanneksia.
  14. Lemmikkieläimet tappavat toisiaan.
  15. Säilyttää luonnon tasapainon – muuten eläimiä on liikaa.
  16. Me olemme voimakkaampia kuin eläimet.
  17. Minulle opetettiin, että minun pitäisi syödä lihaa.
  18. Ihminen on ravintoketjun huipulla.
  19. Lihan syöminen voi auttaa minua välttämään tiettyjä sairauksia.
  20. Meillä on erityiset hampaat lihan syömistä varten.

§3. Tekninen keskustelu

Tämä osio on abstraktimpi ja vaikeampi. Voit halutessasi ohittaa tämän.

Yksi mielenkiintoinen mutta jokseenkin vaikea kysymys hyvän argumentin määritelmästä koskee ensimmäistä vaatimusta, jonka mukaan hyvällä argumentilla on oltava tosia premissejä.Voidaan väittää, että tämä vaatimus on liian tiukka, koska tunnumme hyväksyvän monia argumentteja hyviksi argumenteiksi, vaikka emme olekaan täysin varmoja siitä, että premissiot ovat tosia. tai ehkä meillä oli hyvät perustelut premisseille, vaikka myöhemmin osoittautuukin, että olimme väärässä.

Esimerkiksi oletetaan, että ystäväsi kertoisi sinulle lähtevänsä telttailemaan koko viikonlopuksi. Hän on luotettava ystävä, eikä sinulla ole syytä epäillä häntä. Hyväksyt siis seuraavan väitteen hyvänä argumenttina:

Amie lähtee viikonloppuna telttailemaan. Hän ei siis pääse tulemaan juhliini.

Mutta oletetaan, että telttailureissu peruuntuu viime hetkellä, ja Amie tulee sittenkin juhliini. Mitä sitten pitäisi sanoa tästä väitteestä? Oliko se hyvä argumentti? Varmasti olit oikeutettu uskomaan premissiin, ja niinpä joku voisi väittää, että on väärin vaatia, että hyvällä argumentilla on oltava tosia premissejä. Riittää, jos premissiot ovat erittäin perusteltuja (tietysti muidenkin ehtojen on täytyttävä.)

Jos otamme tämän kannan, tämä merkitsee sitä, että kun huomaamme, että retkireissu on peruuntunut, emme ole enää perusteltuja uskomaan premissiin, joten siinä vaiheessa argumentti lakkaa olemasta hyvä argumentti.

Tässä kohtaa mieluummin kuvaamme tilanteen eri tavalla. Haluamme sanoa, että vaikka meillä oli aluksi hyvät syyt pitää argumenttia hyvänä, myöhemmin huomaamme, ettei se alun perin ollutkaan hyvä argumentti. Toisin sanoen argumentti ei muutu hyvästä argumentista huonoksi argumentiksi. Muutamme vain mielemme siitä, onko argumentti hyvä, uuden tiedon valossa. Mielestämme on olemassa syitä suosia tätä tapaa kuvata tilannetta, ja se on varsin luonnollinen tapa puhua.

Siten on itse asiassa kaksi tapaa käyttää termiä ”hyvä argumentti”. Olemme omaksuneet tässä yhden käyttötavan, ja on hyvä, jos haluatte käyttää sitä eri tavalla. Mielestämme termin tavanomainen merkitys ei ole tarpeeksi tarkka sanelemaan tiettyä käyttöä. Tärkeää on tietää hyvin tarkkaan, miten sitä käytetään ja mitä seurauksia siitä seuraa.