Octavia Butler/Kuva © Patti Perret, 1984

Kirjassaan Verilapsi visionäärinen Octavia E. Butler kirjoittaa, että ”tieteisfiktiot stimuloivat mielikuvitusta ja luovuutta. Se saa lukijan ja kirjailijan pois kuljetun polun päältä, pois siltä kapealta, kapealta polulta, mitä ”kaikki” sanovat, tekevät, ajattelevat.” Yhtä tarkkanäköinen ja kestävä kuin maailmat, jotka hän loi kuhunkin rakastettuun romaaniinsa, Butlerin omistautuminen ihmisen mielikuvituksen laajentamiselle on innoittanut lukemattomia lukijoita, kirjailijoita ja luovia ihmisiä. Vuonna 76 ilmestyneestä debyytistään lähtien Butlerin sanat ovat antaneet meille luvan kuvitella uusia maailmoja ja uusia ratkaisuja valoisamman tulevaisuuden rakentamiseksi. Hänen perintönsä jatkuu Octavia’s Broodissa, John Edward Jenningsin graafisen romaanin Kindred-sovituksessa sekä Ava DuVernayn, Charles D. Kingin Macron ja Victoria Mahoneyn tulevassa Dawniin perustuvassa sarjassa.

Jos pidät itseäsi Butler-fanina, sinun on syytä varmistaa, että jokainen tämän listan teos on henkilökohtaisessa kirjastossasi.

Hugo-palkinnon voittanut N.K. Jemisonin Tappava kuu vie lukijat mystiikan ja poliittisten levottomuuksien sävyttämään maailmaan. Gujaarehin kaupunkivaltiossa unia kerää valikoitunut pappislahko nimeltä Kerääjät, jotka käyttävät univerta – jokaisen unen maagista olemusta – parantaakseen eläviä ja lievittääkseen tuonpuoleiseen siirtyvien kärsimyksiä. Kun univerta ei onnistu lievittämään kuoleman kynnyksellä olevan pahaenteisen ulkopuolisen tuskaa, Ehuriu, vannoutunut kerääjä, painii uskonsa ja Gujaarehin perinteiden ja lakien takana olevan salatun totuuden kanssa, mikä vie hänet elämää mullistavalle matkalle kohti järkyttävää totuutta.

Queer-feministi-ikoni Jewelle Gomezin esikoisromaani Gildan tarinat seuraa entisen karanneen orjan, vampyyriksi muuttuneen vampyyrin nimeltä Gilda moninaisia vaiheita. 1850-luvun Louisianasta 1980-luvun New Yorkiin ja vuoden 2020 futuristiseen Uuteen Englantiin Gomezin kuolematon sankaritar kamppailee ajan laskun ja laskun kanssa. The Gilda Stories on identiteettiä, halua ja rotua käsittelevä spekulatiivinen tutkimusmatka, joka on yhtä dynaaminen kuin tekijänsä. Jos pidit Octavia E. Butlerin Fledglingista, Gomezin ajaton kertomus on välttämätön lisä lukulistallesi.

Nalo Hopkinsonin dystooppisessa eepoksessa tieteiskirjallisuus ja folkloristiikka kietoutuvat saumattomasti yhteen. Vuosien mellakoiden muuttamaan köyhtyneeseen Torontoon sijoittuva Brown Girl in the Ring keskittyy Ti-Jeannen selviytymiskamppailuun, kun hän huolehtii vastasyntyneen poikansa ja tämän ongelmallisen isän lisäksi sairaasta isoäidistään – joka on yhteisönsä arvostama parantaja. Kun Ti-Jeanne ja hänen perheensä kamppailevat poliittisen ja taloudellisen romahduksen jälkeisen sisäkaupunkielämän jokapäiväisten epävarmuustekijöiden kanssa, Ti-Jeanne oppii pitämään huolta itsestään ja läheisistään ottamalla uudelleen yhteyttä esi-isiensä juuriin. Hopkinsonin romaani on kirjaimellisesti käänteentekevä, ja Parable-trilogian tavoin se on ajankohtaista luettavaa.

Nnedi Okoraforin mestarillinen romaani Kuka pelkää kuolemaa sijoittuu maailmanlopun jälkeiseen Afrikkaan, jota on runtelemassa Okeke-heimon kansanmurha alistavan Nuru-heimon käsissä. Näiden kahden heimon välisen konfliktin keskellä okeke-nainen selviytyy kylänsä tuhosta ja nuru-kenraalin hyökkäyksestä. Hän pakenee autiomaahan yrittäessään löytää lohtua kuolemasta, mutta synnyttää sen sijaan tyttären, jonka hän nimeää Onyesonwuksi. Lapsen kasvaessa käy selväksi, että hänessä on jotain erilaista. Okoraforin nuori päähenkilö, jonka sekä nuru- että okeke-heimot ovat hyljeksineet hänen syntymäänsä johtaneen väkivaltaisen teon vuoksi, huomaa, että hänellä on maagisia voimia. Mutta juuri se, mikä tekee hänestä vahvan, tekee hänestä myös pahaenteisen voiman kohteen, joka pyrkii tuhoamaan hänet. Okoraforin vuonna 2010 ilmestynyttä romaania kehitetään parhaillaan yhdessä George R.R. Martinin kanssa HBO:lle, ja siitä on varmasti tulossa osa kirjallista kaanonia.

Auette Haden Elignin romaani muistuttaa The Handmaid’s Tale -teosta, ja se avautuu yhdeksännessätoista lisäyksen kumoamisesta. Native Tongue sijoittuu 22. vuosisadalle maailmaan, jossa planeetan talous on riippuvainen galaksien välisestä tuonnista, jota delegoi joukko taitavia kielitieteilijöitä. Romaanin sankaritar Nazareth on kielitieteilijäperheen tytär, joka on kasvatettu erityisesti poikkeuksellisiksi kääntäjiksi. Vuodet kuluvat, ja Nazareth alkaa kaivata eläkkeelle jäämistä, jotta hän voisi viettää päivänsä Barren Housessa, kollektiivissa, jossa naiset, jotka ovat liian vanhoja synnyttämään lapsia, viettävät loppuelämänsä. Kun hänen toiveestaan tulee totta, Nazarethista tulee olennainen osa naisten johtamaa maanalaista vallankumousta. Elingin Native Tongue-trilogian ensimmäinen kirja on ajankohtainen kertomus kielen voimasta ja patriarkaalisen vallan vaaroista, ja se kiehtoo.

Pidettävä sieluni alkaa Jessica Jacobs-Wolden viehättävän elämän romahtamisella, sillä hän on nouseva lehtimies katkaisevassa julkaisussa, rakkaan tyttären äiti ja viehättävän miehen, Davidin, vaimo. Chicagossa sijaitsevassa vanhainkodissa tapahtuvan iäkkään naisen salaperäisen kuolemantapauksen myötä Jessican normaalielämä purkautuu nopeasti, kun hän joutuu kohtaamaan löydön, jota hän ei voi sivuuttaa: hänen miehensä kuolemattomuuden. Kun Davidin menneisyys alkaa häiritä hänen ja Jessican yhteistä elämää, pariskunta joutuu tekemään joukon päätöksiä, jotka määräävät heidän elämänsä kohtalon vuosisadoiksi eteenpäin. Jännittävä ja yliluonnollinen tarina perheestä, rakkaudesta ja perinnöstä, Duen toinen romaani jättää sinut arvostamaan kirjallista kauhua entistä enemmän. Fabulistisia riffejä kuolevaisuudesta, ahdistavia kuvituksia ja abstrakteja alkuperätarinoita, jotka voisivat helposti kaksinkertaistua maailmanlopun päätepisteiksi, tämä kokoelma tuntuu Gileadin innokkaiden Silmien ja Uskollisten komentajien unohtamalta eloonjääneeltä tekstiltä. Octavia E Butlerin Verilapsen tavoin Teltta esittelee dystooppisen kirjallisuuden jättiläisen rajattoman lahjakkuuden.

Väistämätön scifi-klassikko, Pimeyden vasen käsi, jonka on kirjoittanut Ursula K. Le Guin aloittaa Genly Iin diplomaattilähettiläsmatkan Getheniin, kaukaiselle planeetalle Le Guinin fiktiivisessä Hainish-universumissa. Saavuttuaan planeetan pinnalle Ai yrittää vakuuttaa Gethenin johtajat liittymään Ekumeniin, planeettaliittoon, johon hänen kotiplaneettansa Terra kuuluu, ja hän ystävystyy getheniläisen virkamiehen Estravenin kanssa. Heidän suhteensa edetessä sekä Ain että Estravenin käsitys sukupuolesta, identiteetistä ja seksuaalisuudesta kyseenalaistuu. Pimeyden vasen käsi on tuonpuoleinen tutkimusmatka minuuteen ja läheisyyteen, ja sitä tulisi pitää jokaisen kirjallisuuden ystävän perusedellytyksenä.