7 faktaa kognitiivisesta ylikuormituksesta, joka jokaisen eLearning-ammattilaisen tulisi tietää

Kognitiivinen ylikuormitus verkko-opetuksessa: 7 faktaa, joka jokaisen eLearning-ammattilaisen tulisi tietää

Verkko-opiskelijoiden on kohdattava paljon häiriötekijöitä ja jokapäiväisiä kamppailuja. Siksi sinun on luotava oppimisolosuhteet, jotka antavat heille runsaasti tilaisuuksia omaksua tietoa sen sijaan, että hukutat heidät niin moneen ideaan ja käsitteeseen, että heidän mielensä menee oikosulkuun ja heidän harteilleen kertyy vielä enemmän stressiä. Seuraavassa on 7 faktaa, jotka jokaisen eLearning-ammattilaisen tulisi tietää välttääkseen kognitiivisen ylikuormituksen ja parantaakseen muistin säilymistä.

Visuaalit päihittävät äänen ja tekstin

Ihmisaivot muistavat tietoa tehokkaammin, kun se on visuaalisessa muodossa. Esimerkiksi kaavion tai taulukon katsominen voi auttaa meitä ymmärtämään aiheen paremmin kuin äänikertomus tai bullet-lista. On myös tärkeää huomata, että aivomme käsittelevät eri ärsykkeitä eri tavoin . Tyypillisesti tieto kuuluu audio- tai visuaaliseen kategoriaan. Pystymme omaksumaan auditiivista ja visuaalista tietoa samanaikaisesti. Samaa ei kuitenkaan voida sanoa kuvista ja tekstipohjaisesta aineistosta.

Aivomme eivät kykene multitaskingiin

Monet ihmiset väittävät olevansa taitavia multitasking-osaajia, mutta yksinkertainen totuus on, että aivot eivät ole siihen varustettuja. Se tarkoittaa, että emme kykene kiinnittämään täyttä huomiotamme useisiin tehtäviin kerralla. Voimme esimerkiksi keskittyä vain yhteen tehtävään tai aiheeseen kerrallaan. Jos meille heitetään liian monta materiaalia, aivojen on heitettävä verkko niin laajalle, että se katkeaa, jolloin kaikki keskeiset asiat jäävät huomaamatta. Tästä syystä on ratkaisevan tärkeää antaa verkko-opiskelijoille aikaa jokaisen verkko-oppimistehtävän tai -moduulin suorittamiseen ennen seuraavaan siirtymistä. Anna heidän omaksua tieto kokonaan ja esitä sitten seuraava aihe.

Huomioon otettavaa on 3 erilaista muistityyppiä

Vähemmistö meistä ajattelee muistin olevan yksi lokero mielessämme. Siihen tallennamme kaikki päivän mittaan keräämämme ratkaisevan tärkeät tiedot sekä joitakin epäolennaisia tietoja, jotka herättävät kiinnostuksemme syystä tai toisesta, kuten tv-ohjelman tunnuskappaleen jokaisen sanan muistamisen. Muistissa on kuitenkin itse asiassa 3 erilaista tyyppiä :

a. Aistimellinen

Tiedonkäsittelyn ensimmäinen vaihe, jolloin mieli alkaa ottaa vastaan ulkoisia ärsykkeitä ja ottaa tärkeistä tiedoista henkisen tilannekuvan. Tämä estää meitä tulvimasta kaikkia meitä ympäröiviä näkymiä ja ääniä.

b. Työskentely

Jos tieto pääsee aistivartijoiden ohi, se ohjataan työmuistiin. Olennaiset asiat käsitellään, kun taas vieraat tiedot jätetään syrjään. Työmuistiin mahtuu vain muutama tieto kerrallaan.

c. Pitkäkestoinen

Viimeinen vaihe prosessissa on pitkäkestoisen muistin varastointi. Tässä se sijoitetaan luokkiin ja säilytetään myöhempää käyttöä varten. Ikuista muistia ei kuitenkaan ole olemassakaan, ja unohduskäyrä voi vähitellen nakertaa tietoja.

Oppimisen ammattilaisten on otettava huomioon kaikki kolme muistityyppiä estääkseen kognitiivisen ylikuormituksen ja parantaakseen muistin säilyttämistä. Esimerkiksi liikaa visuaalisia ärsykkeitä voi ylikuormittaa aistimuistimme, jolloin olennaiset faktat ja tilastot estyvät pääsemästä työmuistiin.

Päätökset, häiriötekijät ja ylitehokkuus ovat osa kognitiivisen kuormituksen yhtälöä

P. Waddingtonin tekemän tutkimuksen ”Dying for Information” mukaan on kolme tekijää, joilla voi olla suora vaikutus kognitiiviseen ylikuormitukseen. Ensimmäinen on päätöksentekomahdollisuuksien runsaus. Toinen on häiriötekijät tai harjoittelun keskeytykset, joiden kanssa joudumme kamppailemaan. Viimeisenä on jatkuva tarve hallita päivän jokaista hetkeä tehokkuuden maksimoimiseksi. Kaikki tämä kulminoituu stressiin, joka estää mieltämme omaksumasta tietoa tehokkaasti.

Kolme on tiedonkäsittelyn maaginen luku

Aivot pystyvät käsittelemään samanaikaisesti vain kolmea uutta tietoa ennen kuin ne alkavat ylikuormittua. Olemme vain ihmisiä, ja muistipankkimme kapasiteetti on rajallinen. Tiedon pilkkominen voi kuitenkin auttaa lisäämään tuota maagista lukua. Esimerkiksi ryhmittelemällä toisiinsa liittyviä käsitteitä tai ideoita niin, että niistä muodostuu tietokokonaisuus.

Active Recall Stretches The Limits of Working Memory

Tietyt osat jo olemassa olevaa tietoa ovat niin juurtuneet muistipankkeihimme, että ne vaativat hyvin vähän henkistä energiaa . Nämä mentaaliset skeemat koostuvat tietokokonaisuuksista, joita aivomme voivat käsitellä yhtenä kokonaisuutena useiden ideoiden sijaan. Voimme siis venyttää työmuistimme rajoja yhdistämällä uusia käsitteitä jo olemassa oleviin mentaalisiin skeemoihin.

Mental Schemas Are The Building Blocks Of Knowledge Retention

Mental Schemas (mentaaliset skeemat ovat tiedon säilyttämisen rakennuspalikoita)

Mental Schemas Are The Building Blocks Of Knowledge Retention

Mental Schemas (mentaaliset skeemat) ansaitsevat oman osionsa tässä artikkelissa, sillä ne ovat kaikkien muistiprosessien perusta. Aivomme käyttävät mentaalisia skeemoja tallentaakseen tietoa tehokkaasti. Vähän kuin arkistokaappi, jonka avulla voimme järjestellä ajatuksia ja sitten palauttaa ne mieleen myöhemmin. Uutta tietoa, jota työmuistimme pitää kelvollisena, siirretään pitkäkestoiseen muistiin, jossa se on piilotettu mentaaliseen skeemarakenteeseen yhdessä vanhempien tietojen kanssa, joita olemme keränneet vuosien varrella. Näin pystymme muistamaan enemmän ja pidempään.

Kognitiivista ylikuormitusta tapahtuu parhaille meistä, jopa niille, jotka ovat ylpeitä ”teräsloukku”-muististaan. Verkko-opetuksen ammattilaisina tehtävämme on luoda verkkokoulutusresursseja, jotka jäävät mieleen, sen sijaan että hukutamme verkko-opiskelijat tietopisteiden ja visuaalisten ärsykkeiden yltäkylläisyydellä ja toivomme, että jotain jää mieleen. Kyse ei ole siitä, että annamme heille tarvitsemansa tiedot, vaan siitä, että tiedot on helppo omaksua ja omaksua. Näin he pystyvät soveltamaan koulutustaan reaalimaailman tilanteissa ja laajentamaan henkistä skeemaansa.

Tiedätkö, miten voit antaa verkko-oppijoille juuri oikean määrän tietoa kognitiivisen ylikuormituksen välttämiseksi? Lue artikkeli 7 vinkkiä kognitiivisen ylikuormituksen vähentämiseen verkko-opetuksessa löytääksesi 7 vinkkiä kognitiivisen ylikuormituksen vähentämiseen verkko-opetuskokemuksia suunniteltaessa.

1. Mind Tools. n.d. ”Cognitive Load Theory: Helping People Learn Effectively”. Accessed June, 2018. https://www.mindtools.com/pages/article/cognitive-load-theory.htm.

2. Waddington, P. 1996. Dying for information: tutkimus informaation ylikuormituksesta Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja maailmanlaajuisesti. London: Reuters Business Information.

Homebase

Make work easier. Pienyrityksen pyörittäminen ei ole koskaan ollut vaikeampaa. Homebase auttaa ilmaisilla työkaluilla, joilla voit seurata aikaa ja hallita tiimiäsi.