Monelle ihmiselle riittää, että hampurilaisten paahtaminen grillissä saa suupielet veteen. Hampurilaisten grillaaminen on loistava tilaisuus viettää aikaa perheen ja ystävien kanssa, olipa kyseessä sitten kesäjuhla takapihalla tai tailgating syksyllä. Mutta hampurilaisten grillaaminen voi myös johtaa oksenteluun, ripuliin ja kaikkiin muihin elintarvikevälitteisiin sairauksiin liittyviin terveyshaittoihin.

Voidaksemme auttaa sinua ja läheisiäsi välttämään oksennuksen tänä grillauskautena, juttelimme NC State Universityn elintarviketurvallisuuden asiantuntijan Ben Chapmanin kanssa. Ja hän antoi meille nämä viisi asiaa, jotka kannattaa muistaa herkullisen (ja turvallisen) hampurilaisen valmistuksessa.

1) Väri haisee. Useimmat ihmiset luulevat, että burgerin kypsyyden näkee lihan väristä. Nämä ihmiset ovat väärässä.

”Burgeri voi olla alikypsä ja vaarallinen, mutta silti ruskea keskeltä”, Chapman sanoo. ”Tai hampurilainen voi olla hyvin kypsennetty ja turvallinen, mutta silti vaaleanpunainen tai punainen. Väriin vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin lämpötila.”

Ja haluat todella varmistaa, että hampurilainen on kypsennetty kunnolla. Jauheliha on yhdistetty Shiga-toksiinia tuottavan E. coli -bakteerin (STEC) ja salmonellan aiheuttamiin elintarvikevälitteisiin sairauksiin, kun taas jauhettu kalkkuna ja kana on yhdistetty salmonellaan ja kampylobakteeriin.

2) Lämpötilasäännöt. Ainoa tapa olla varma siitä, että hampurilainen on kypsennetty turvallisesti, on noudattaa näitä aikaa ja lämpötilaa koskevia perussääntöjä:

  • Naudanlihan ja biisonin osalta hampurilaiset on kypsennettävä, kunnes niiden sisälämpötila on 155 Fahrenheit-astetta (ja se pysyy siinä lämpötilassa 15 sekunnin ajan) tai kunnes sisälämpötila nousee 160 °F:iin;
  • Kananlihan ja kalkkunan osalta hampurilaiset on kypsennettävä 165 Fahrenheit-asteeseen.

Ja tämä tarkoittaa, että tarvitset lämpömittarin; mieluiten digitaalisen, kärkiherkän lämpömittarin.

”Kellotauluun perustuvat lämpömittarit ovat usein epätarkkoja ja epäluotettavia”, Chapman sanoo. ”Lisäksi digitaaliset lämpömittarit tekevät sinusta paremman kokin – on epätodennäköisempää, että kypsennät lihaa liikaa, jos käytät sellaista.”

Lisäksi sinun kannattaa varmistaa, että tarkistat hampurilaisesi lämpötilan useista eri kohdista, sillä yhden hampurilaisen eri kohdissa lämpötila voi vaihdella jopa 20 Fahrenheit-astetta.

3) Grind-It-Yourself Isn’t Safer. Jotkut ihmiset ajattelevat, että pihvin ostaminen ja oman hampurilaisen jauhaminen on turvallisempaa kuin jauhelihan ostaminen. Se ei ole.

”Samoja taudinaiheuttajia, joita löydämme jauhelihasta, löytyy myös kokonaisen lihasnaudan ulkopuolelta”, Chapman sanoo. ”Ja jauhelihaan liittyvien riskien osalta, koska shigatoksiinia tuottavaa E. coli -bakteeria pidetään väärennöksenä, teollisuus etsii sitä paljon tarkemmin. Ei ole tietoja, jotka osoittaisivat, että oman naudanlihan jauhaminen olisi turvallisempaa, ja jos jauhat jotain, jota ei ole tarkoitettu jauhettavaksi, saatat itse asiassa lisätä riskiäsi.”

4) Kaikki jauhettu liha sisältää riskejä. Mutta nämä riskit vaihtelevat. Esimerkiksi STEC-taudit ovat paljon yleisempiä jauhetussa naudanlihassa kuin jauhetussa siipikarjassa, kun taas kampylobakteerit ovat paljon yleisempiä jauhetussa kalkkunassa ja kanassa. Kumpikin taudinaiheuttaja voi aiheuttaa sekä akuutteja että pitkäaikaisia sairauksia – mutta STEC:n aiheuttamat sairaudet ovat todennäköisemmin kuolemaan johtavia.

Toisin sanoen: kypsennä hampurilaisesi turvalliseen lämpötilaan. Varsinkin jos tarjoat hampurilaisia lapsille, iäkkäille aikuisille tai henkilöille, joiden immuunijärjestelmä on heikentynyt (kuten kemoterapiaa saaville potilaille).

5) Kyse ei ole vain ruoanlaitosta. Vaikka kypsennät hampurilaisen kunnolla, voit silti sairastua, jos et ole käsitellyt raakaa lihaa kunnolla. Tämä johtuu ”ristikontaminaatiosta”, jossa kypsentämättömästä ruoasta peräisin olevat taudinaiheuttajat siirtyvät syömäkelpoiseen ruokaan.

”Yleensä elintarvikkeiden välityksellä tarttuvien taudinaiheuttajien siirtymisprosentti on 10”, Chapman sanoo. ”Jos raa’assa lihassa, jota kosketat kädelläsi, on siis 10 000 pesäkkeitä muodostavaa yksikköä eli solua, keskimäärin 1 000 niistä siirtyy käteesi.” ”Jos kädessäsi on 10 000 pesäkettä muodostavaa yksikköä eli solua, keskimäärin 1 000 niistä siirtyy käteesi. Jos sitten kosketat hampurilaispullaa pesemättä kättäsi, 100 näistä soluista voi siirtyä pullaan ja lopulta suuhusi.

”Ristikontaminaation välttämiseksi varmista, että lautanen, jolla raa’at hampurilaiset ovat olleet, puhdistetaan ja desinfioidaan ennen kuin mikään muu ruoka koskettaa sitä (mukaan lukien kypsennetyt hampurilaiset)”, Chapman sanoo. ”Sinun on myös puhdistettava ja desinfioitava kaikki työvälineet, jotka koskettavat raakaa lihaa, kuten pihdit tai flipperit, ja muista pestä kätesi aina, kun kosketat raakaa lihaa.”

Kuka haluaa juustoa hampurilaisensa päälle?