Harkitsetko yön yli kestävää jokimatkaa? Tässä on viisi hyvä tietää -nuggettia jokapäiväiseltä Janelta, joka on ollut siellä ja tehnyt sen.

1) Jokimatkojen oppaat eivät ole vitsi. Vakavasti.

Ennen ensimmäistä jokireissuani minulla oli mielessäni aika elävä kuva siitä, millainen oppaamme olisi: Joku college-ikäinen lautailushortseissa ja läppähattu päässä, joka riisui paitansa liian usein ja sanoi liikaa ”jätkä”. Joku, jonka ylivoimainen nuori, ulkoilmaihmisen hippeys valaisi ikääni ja taitamattomuuttani.

Olin kuitenkin väärässä.

Jokioppaat ovat ahkeria, lahjakkaita ja hyvin koulutettuja ammattilaisia. Minulla on ollut opas, joka hurmasi meidät tuntikausia (kyllä, tuntikausia… hurmasi!) joen historiasta, geologiasta ja biologiasta. Hänen hienovarainen huumorintajunsa sai sellaiset asiat kuin ”Morgan-muodostelmat” ja ”merganser-sorsat” tuntumaan stand up -komedialta. Lisäksi hän teki ilkeän aamiaisfrittatan.

2) Venelastillinen.

Tekninen taidonnäyte, joka liittyy viikon (tai useamman) tarvikkeiden pakkaamiseen yli 20 ihmiselle veneeseen, on aivan mieletön. Kaikki olennainen, mukaan lukien juomavesi, pelastusliivit, ruoka (olutta!), mukavuudet, kuten teltat, Paco Pads, tuolit ja kolme neliönmuotoista (ja herkullista!) ateriaa henkeä kohden päivässä, varastoidaan jokilautan pohjalle. Meidän 5 päivän ja 4 yön matkallamme se tarkoitti yhteensä 375 ateriaa.

Olet iloinen, että kaikki on siellä. Ja iloinen, ettet ole yksi niistä oppaista, jotka pakkaavat kaiken! Pakkaa siis kevyesti. Voit käytännössä elää uimapuvussa ja nopeasti kuivuvissa shortseissa. Oikeasti.

3) Muukalaisvaara.

Olin enemmän kuin hieman huolissani siitä, että hengailisin kahden tusinan muukalaisen kanssa viisi päivää. Mutta yhteisöllisyydestä ja toveruudesta kanssamatkaajieni kanssa tuli yksi kokemukseni kohokohdista. Jopa lapseni kertoisivat muistavansa parhaiten illat leirinuotioiden äärellä kertomassa tarinoita ja pelaamassa pelejä.

4) Tuijottaminen on kohteliasta.

Matkallani istuin ja tuijotin tuntikausia – Yampa-joen majesteettisia kanjoneita, pilviä, veden aaltoilua, joka liikkui koko ajan kohti rantaa, jalkojeni latvoja, kun ne luistivat joen virtauksia… ja useammin kuin haluaisin myöntää, silmäluomieni sisäpuolta.

Se oli kaivattu henkinen tauko arjesta antaa silmieni lasittua ja kiinnittyä rauhalliseen kauneuteen ympärilläni.

5) Asioiden hoitaminen

Kaikki haluavat tietää. Mutta kukaan ei oikeastaan halua kysyä. Tarkoitan, että eihän sitä voi pidätellä koko aikaa (varsinkaan tuon alati läsnäolevan virtaavan veden äänen aikana).

Se on siis näin: OARSin sitoutumiseen kestävään matkustamiseen kuuluu, että se ei jätä jälkiä niissä herkissä ympäristöissä, joissa se toimii. Joten, vaikka oppaat tarjoavat täysin yksityisiä käymälöitä, sinun on opittava pissaamaan ja kakkaamaan kahdessa eri paikassa – molemmat ulkona.

Periaatteessa nesteet menevät jokeen, kun taas kiinteät aineet ovat mukana matkan varrella (katso #2 yllä, mutta yritä olla ajattelematta sitä liikaa). Ilman TMI:tä voin kertoa, että näkymät grooverista ovat niin erinomaiset, että ne melkein vievät ajatukset pois käsillä olevasta tehtävästä.

Explore Rafting Adventures