.44 Henry

.

.44 Henry
.44 Henryn patruunat
Tyyppi	kivääri/pistooli
Alkuperäpaikka	Yhdysvallat
Tuotantohistoria
Suunnittelija	New Haven Arms Company
Suunniteltu	1860
Tiedot
Kotelotyyppi	Rimfire
Luotien halkaisija	.446 in (11.3 mm)
Kaulan halkaisija	.434 in (11.0 mm)
Pohjan halkaisija	.441 in (11.2 mm)
Kehän halkaisija	.518 in (13.2 mm)
Vanteen paksuus	.062 in (1.6 mm)
Kotelon pituus	.903 in (22.9 mm)
Kokonaispituus	1.345 in (34.2 mm)
Primerin tyyppi	Rimfire
Ballistinen suorituskyky Luotien paino/tyyppi Nopeus Energia 200 gr (13 g) lyijyä 1,125 ft/s (343 m/s) 568 ft-lbf (770 J)

.44 Henry, joka tunnetaan myös nimellä .44 Rimfire, .44 Long Rimfire tai 11x23mmR (11x23mm rimfire) patruuna on rimfire-patruuna, joka käyttää .875 tuuman (22,2 mm) pituista hylsyä. Patruunan kokonaispituus on 1,345 tuumaa. Siinä käytetään 200 tai 216 gramman (12,96 tai 14,00 g) rakeista luotia, jonka halkaisija on 11,3 mm. Patruuna ladataan 26-28 jyvällä mustaruutia. Patruunan suuaukon nopeus on noin 1125 jalkaa sekunnissa ja suuaukon energia 568 foot pounds.

Taustaa

Patruuna on nimetty Benjamin Tyler Henryn, 1800-luvun amerikkalaisen aseseppämiehen, kunniaksi. Henry oli New Haven Arms Companyn työnjohtaja, joka oli työskennellyt uuden, innovatiivisen kivääri- ja rimfirepatruunan parissa. Henry sai 16. lokakuuta 1860 patentin kuuluisalle Henry Repeating Rifle -kiväärille. Sekä patruuna että kivääri nimettiin sen keksijän Henryn mukaan.

Ballistiikka

Patruunan alkuperäisessä 200 grainin luodissa on litteä kärki. Myöhemmin käytettiin teräväkärkistä kärkeä, jonka ballistinen kerroin on noin 0,153, mikä kuvastaa hyvin huonoja pitkän kantaman ominaisuuksia. .44 Henryn lentorata on kaareva, mikä tekee maaliin osumisen 200 metrin päähän lähes mahdottomaksi tavalliselle ampujalle. Nykyaikaisia vertailukohtia .44 Henry-kiväärin ballistisille ominaisuuksille ovat esimerkiksi 200 gramman .45 ACP- ja 200 gramman .44 Special -patruunat, vaikka jälkimmäiset saavuttavatkin lähes Henry-kiväärin nopeuden käsiaseesta. Tästä johtuva tehokas ampumaetäisyys sotilaalliseen tai pieneen keskikokoiseen riistaan olisi reilusti alle 100 jaardia.

Käyttö

.44 Henryn patruunaa käytettiin ennen kaikkea Henryn mallia 1860 toistokiväärissä (Henry Model 1860 Repeating rifle). Tätä kivääriä käytettiin Yhdysvaltain sisällissodassa, pääasiassa unionin joukoissa. Sitä käyttivät myös ne hyvin harvat konfederaation joukot, jotka onnistuivat saamaan nämä kiväärit haltuunsa.

Sisällissodan jälkeen Henryn patruunaa käytettiin Winchesterin mallin 1866 kivääreissä Venäjän ja Turkin sodassa (1877-1878) Turkin joukoissa ja Ranskan ja Preussin sodassa 1870/71 Ranskassa.

Siviilimalleissa Winchesterin mallin 1866 kiväärit ja karabiinit, Smith & Wesson No. 3 Revolverit, Coltin mallin 1860 armeijan pitkän sylinterin muunnokset ja Coltin mallin 1871-72 ”Open Top” käyttivät samaa patruunaa. Vuodesta 1875 vuoteen 1880 Colt valmisti 1873 Colt Single Action Army -revolvereita Henry-kaliiberissa Henry- ja Winchester Mod 1866 -kiväärien ja -karabiinien omistajille.

Myöhempää kehitystä

Patruunan hylsyt valmistettiin alun perin kuparista ja myöhemmin messingistä. Patruunaa valmistettiin kaupallisesti vielä 1930-luvulla.

.44 Henryn patruuna täydellistettiin George R. Stetsonin Yhdysvaltain patentilla 120403, joka myönnettiin Winchester Repeating Arms Companylle 31. lokakuuta 1871. Sen tarkoituksena on käyttää muotoltaan entistä täydellisempiä suikaloituja ja voideltuja ammuksia.