Miksi minun pitäisi opetella transponoimaan?

Asettakaamme, että olemme trumpettikvintetti, joka on juuri palkattu sunnuntaiaamun kirkko-keikalle (hei, sellaista voi tapahtua), ja meille on kerrottu: ”

Kun saavumme paikalle, johtaja ojentaa meille virsikirjan ja pyytää meitä soittamaan siitä. Ongelmana on se, että tämä musiikki on tarkoitettu pianolle ja lauluäänille – molemmat on kirjoitettu konserttikorkeudella – ja meillä on vain Bb-trumpetit. Miten varmistamme, että soitamme oikeat nuotit?

Vai:

Ehkä olemme harjoittelemassa yhtyettä ja haluamme tietää, onko tuo outo dissonanssi torvien ja esi alttosaksofonien välillä todella kirjoitettu partituuriin vai onko se… jotain muuta. Meidän on transponoitava osat saadaksemme selville, mikä aiottu harmonia oikeastaan on.

Kammottavaa!

Transponointi on taito, johon jokaisen muusikon on aika ajoin turvauduttava, mutta ajatukseen transponoinnista liittyy usein paljon taakkaa. Muistot (vai ovatko ne painajaisia?) aamukahdeksalta aamulla pidetyistä korvakuulontatunneista vainoavat meitä.

Vaikka et olisikaan koskaan ollut tällaisella tunnilla, transponointi voi herättää ajatuksia monimutkaisista musiikillisista algoritmeista ja yhtälöistä. Hyvä uutinen on, että transponoinnista voidaan itse asiassa tehdä hyvin yksinkertaista oikean prosessin avulla!

Yksinkertaistettu prosessi

Alhaalla näet kaavion, jonka loin muutama kesä sitten opettaessani kahta eritasoista sovittamista Rappahannockin kesämusiikkileirillä Fredericksburgissa, Virginiassa.

Tavoitteeni oli luoda niin yksinkertainen ja intuitiivinen kaavio, että yläasteen oppilaiden luokka, joka ei ollut koskaan aikaisemmin edes kuullut transponoinnista, pystyi transponoimaan kirjoitettua nuottikirjoitusta yhtä helposti kuin yläasteen oppilaiden luokka.

Valmistettuaan yli 20 vaikeusasteeltaan ja hankaluudeltaan etenevää harjoitusta sisältävän työarkin jokainen oppilas ymmärsi käsitteen riittävän hyvin suorittaakseen tehtävän, ja vain kourallinen teki yhtään virhettä.

(Klikkaa tästä ladataksesi kaavion &ohjeet myöhempää käyttöä varten)

(Yksittäisen nuotin transponointi, jossa on reilusti aikaa miettiä sitä, on tietenkin paljon erilainen skenaario kuin näönvarainen transponointi esityksen aikana. Kuitenkin juuri tässä vaiheessa rakennamme henkisiä lihaksia.)

transpositiokaavio

Kaavion käyttäminen

Kunkin ympyrän sisällä on kirjain, joka edustaa soittimen avainta. Ympyrä, jonka sisällä on C, edustaa pianoa, lauluääniä, viulua ja muita konserttikielisiä soittimia, kun taas ympyrä, jonka sisällä on Eb, edustaa Eb-alttosaksofonia ja Eb-klarinettia.

Taulukkokaavio on sijoitettu pystysuoraan, joten on helppo tietää, transponoitko nuotteja ylös- vai alaspäin.

Sulkujen vieressä olevat numerot ilmaisevat puolen askeleen lukumäärän, joka on kuljettava päästäksesi yhdeltä näppäinluvulta toiselle. Esimerkiksi päästäksesi C-ympyrästä D-ympyrään sinun on kuljettava 2 puoliaskelta.

4 helppoa askelta

Käyttääkseni yhtä edellisistä esimerkeistä, kuvitellaan, että meillä on Bb-trumpetit, mutta meitä on pyydetty esittämään virsiä konserttikorkeudella.

  1. Aloita etsimällä ympyrä, joka edustaa soittimesi avainta (esim. Bb Bb-trumpetille)
  2. Seuraavaksi etsi ympyrä, joka edustaa sen soittimen avainta, jolle osasi on kirjoitettu. Löydät tämän yleensä sivun yläreunasta. (C pianolle tai lauluäänelle)
  3. Tunnista suunta, jonka kuljit askeleen 1 ja askeleen 2 välillä.
  4. Tunnista, kuinka monta puoliaskelta kuljit.

Tässä esimerkissä siirryimme Bb-ympyrästä C-ympyrään matkustamalla kaksi puoli askelta ylöspäin.

Tämä tarkoittaa, että yksinkertaisesti soitamme jokaisen nuotin sivulla 2 puoli askelta korkeammalle kuin mitä on painettu!

Se on siinä! Siinä kaikki mitä transponointi on!

Tehdään yksi yhdessä

do-one-together

Mitä nuottia pianon on soitettava, jotta se kuulostaa samalta kuin klarinetilla soitettu A:n F?

  1. Etsikää ympyrä, joka edustaa pianon näppäinkeskipistettä: C
  2. Find the circle that represents the target key center: A
  3. Tunnista kulkemasi suunta: Alas
  4. Tunnista kuinka monta puoli askelta matkustit: 3

Jotta piano saisi aikaan saman sävelkorkeuden kuin klarinetti A:ssa, pianon pitäisi soittaa D:tä.

Kokeile tässä!

try-it-out

(Vastaukset ovat alhaalla!).)

Miksi taulukko toimii

Taulukko on sijoitettu pystysuoraan, joten on helppo nähdä, onko kirjoitettu nuotti transponoitava ylös- vai alaspäin, mikä on yksi yleisimmistä ongelmista, joihin olen törmännyt transponointia opettaessani.

Taulukkoon on merkitty transponoinnissa käytettävien tavallisten intervallien välissä olevien puolikkaiden askeleiden määrä. Olen huomannut, että puolikkaiden askelten käyttö tarjoaa yksinkertaisemman ja luotettavamman tavan harjoitella transponointia kuin termien kuten ”täydellinen 5.” tai ”molli 3.” käyttäminen heti.

Se ei käsittele lainkaan nuottiesimerkin muuttamista – vaikkakin sekin on tietysti hyvin yleinen ja pätevä transponointitapa! Ainoa ongelmani tämän tavan opettamisessa on se, että se olettaa, että transponoinnin suorittavalla oppilaalla on toimiva tietämys monista eri sävelkorkeuksista, ja vaikka voisi väittää, että oppilas vain oppisi transponoinnin ja sävelkorkeudet samanaikaisesti, otan asiat mieluummin askel askeleelta.

Varoitus

Teorian ymmärtäminen on yksi asia, mutta sen vieminen käytäntöön on aivan toinen asia! Mikään ei korvaa aikaa, joka kuluu harjoitusten ja etydien transponoimiseen eri äänensävyihin, jotta kirkon keikalle ilmestyessäsi voisit laskea virret ongelmitta.

Transponoinnista voisi sanoa paljon ja enemmänkin, mutta jätän sen tähän tähän tänään painottaakseni yksinkertaisuutta.