Osunnottomien on pakko nukkua karkeasti, jotta he eivät joutuisi luopumaan lemmikkieläimistään, kuten tuoreessa tutkimuksessamme todettiin.
Toteutimme Yhdistyneessä kuningaskunnassa sijaitsevien asunnottomien majoituspaikkojen ylläpitäjiin kohdistetun verkkokyselyn selvittääksemme, hyväksyvätkö ne lemmikkieläimiä tiloihinsa. Vaikka 77 prosenttia 117:stä osallistuneesta palveluntarjoajasta pyydetään majoittamaan lemmikkejä, vain 37 prosenttia sallii eläimet sisätiloissa.
Lemmikkieläimet hyväksyvät majoitusliikkeet kertoivat meille, että se on sekä eläinten hyvinvoinnin että omistajien edun mukaista. Jotkut palveluntarjoajat kertoivat, että muut asukkaat ja henkilökunta nauttivat vuorovaikutuksesta lemmikkieläinten kanssa, mikä viittaa siihen, että lemmikkieläinystävällisestä käytännöstä on laajempia hyötyjä.
Lemmikkieläinten vastaanottamisen kieltävät palveluntarjoajat tekivät niin monista eri syistä, mutta terveys ja turvallisuus oli useimmiten mainittu syy. Kaikki lemmikkieläinten omistajat tietävät, että sotkemisriski kasvaa etenkin silloin, kun eläin on nuori tai totuttelemassa uuteen ympäristöön.
Lemmikkieläinystävälliset palvelut pystyivät kuitenkin hallitsemaan näitä riskejä sopimuksilla ja käytännöillä, kuten sillä, että omistajan vastuulla on lemmikin hoito, ulkoiluttaminen ja siivoaminen. Samanlaisten käytäntöjen avulla muutkin palveluntarjoajat voisivat menestyksekkäästi ottaa lemmikkieläimiä vastaan.
Lemmikkieläinten omistaminen herättää monenlaisia eettisiä kysymyksiä niin omistajille, eläinlääkäreille kuin yhteiskunnallekin. Voidaan väittää, että jos joku ei pysty tarjoamaan itselleen kotia, hänellä ei pitäisi olla lemmikkiä. Tässä ei kuitenkaan oteta huomioon sitä, että omistajilla on saattanut olla lemmikki ennen kodittomaksi joutumista.
Yhdistyneessä kuningaskunnassa on noin 320 000 koditonta ihmistä, mikä vastaa 0,5 prosenttia koko väestöstä. Koska noin 45 prosenttia Yhdistyneen kuningaskunnan kotitalouksista on lemmikkieläinten omistajia, kun ihmiset joutuvat kodittomiksi, myös heidän lemmikkinsä joutuvat kodittomiksi.
Kriitikot, jotka suhtautuvat kodittomien lemmikkieläinten omistamiseen, jättävät huomiotta myös ihmisen ja eläimen välisen siteen myönteisen vaikutuksen kodittomiin ihmisiin. Monissa tutkimuksissa on korostettu lemmikinomistuksen merkitystä erityisesti eristäytyneille ja sosiaalisesti syrjäytyneille ihmisille. Lemmikkieläimet ja erityisesti koirat ovat asunnottomien ensisijainen ja usein ainoa fyysisen, psykologisen ja sosiaalisen tuen lähde.
Lemmikkieläimiä omistavien asunnottomien masennuksen ja yksinäisyyden on todettu olevan vähäisempää kuin lemmikkieläimiä omistamattomien, ja lemmikkieläimiä kuvaillaan haastatteluissa usein ”perheeksi”.
Yli vuosikymmenen kestäneen säästökuurin sekä COVID-19:n ja Brexitin aiheuttamien haasteiden jälkeen julkisiin palveluihin kohdistuvat lisärajoitukset ovat todennäköisiä. Yksittäisen henkilön yhden vuoden asunnottomuuden estäminen säästää kuitenkin arviolta yli 9 000 puntaa julkisia menoja. Varhainen puuttuminen joko vastikään asunnottomiksi jääneisiin tai asunnottomuusriskissä oleviin ihmisiin on siksi todennäköisesti poikkeuksellisen kustannustehokasta.
Taloudellisten kustannusten lisäksi asunnottomuuden inhimilliset kustannukset ovat selvät. Asunnottomien keskimääräinen kuolinikä on miehillä 45 vuotta ja naisilla 43 vuotta, kun se väestössä on 76 ja 81 vuotta. Lemmikkieläinten ajatteleminen tässä laajemmassa kriisissä saattaa tuntua kevytmieliseltä, mutta todisteet viittaavat vahvasti siihen, että lemmikkieläimet ovat sosiaalinen tukipilari joillekin yhteiskuntamme syrjäytyneimmistä jäsenistä.
Monet työmme ja muidenkin tahojen vastaajat kertovat, että he nukkuisivat mieluummin yön ulkona kuin luopuisivat lemmikistään. Jos lemmikkieläinten omistajat kuitenkin kieltäytyvät luopumasta lemmikeistään, paikallisviranomaiset luokittelevat heidät ”tarkoituksellisesti asunnottomiksi” ja luopuvat siten velvollisuudestaan majoittaa heidät. On siis tärkeää rohkaista useampia majoitusliikkeitä sallimaan lemmikkieläinten majoittaminen.
Asunnottomuus todennäköisesti lisääntyy
Lockdown on päättynyt, ja Iso-Britannia on nyt valmistautunut pandemian taloudellisiin vaikutuksiin. Asuntojärjestelmiin kohdistuu yhä enemmän paineita, ja ilman hallituksen väliintuloa asunnottomuus todennäköisesti lisääntyy. Hallituksen äskettäinen ”Everyone In” -aloite vastauksena COVID-19:ään on siirtänyt noin 15 000 asunnotonta ihmistä kaduilta hotelleihin ja muihin turvallisiin tiloihin, usein dramaattisin tuloksin.
Big Issue -järjestön kaltaisten järjestöjen ponnisteluista huolimatta, joilla ne pyrkivät pitämään yllä vauhtia asunnottomien asunnon tarjoamisen jatkamisessa ja asunnottomuuden lisääntymisen välttämisessä, merkittäviä haasteita on edelleen jäljellä, muun muassa mielenterveysresurssien ja työllistymismahdollisuuksien saatavuudessa. Yritysten romahtaessa ja irtisanomisten lisääntyessä sekä häätöjen väliaikaisen kiellon poistumisen myötä asunnottomien määrä saattaa kasvaa.
Turvallinen nukkumapaikka on perustavanlaatuinen tarve, jonka pitäisi olla kaikkien saatavilla. Samoin seura on perustarve. (Lukituksen aikana monet meistä ovat kokeneet stressiä siitä, että heidät on väkisin erotettu perheistään ja sosiaalisesta tukiverkostostaan). Työmme osoittaa, että kun ihmiset ovat jo valmiiksi haavoittuvaisia ja sosiaalisesti syrjäytyneitä, heidän pitämisensä yhdessä perheensä kanssa pitäisi olla ensisijainen tavoite, vaikka perheenjäsenillä olisi turkki ja häntä.
Vastaa