The Golden Spike:
Amerikan sisällissodan tuhkasta nousi taloudellinen suurvalta.
Tehtaita, jotka unioni rakensi voittaakseen Konfederaation, ei suljettu sodan päätyttyä. Nyt kun taistelut olivat päättyneet, nämä tehtaat muutettiin rauhanajan tarkoituksiin. Vaikka teollisuutta oli ollut olemassa jo ennen sotaa, maatalous oli edustanut merkittävintä osaa Yhdysvaltain taloudesta.
Sodan jälkeen, rautateistä alkaen, pienyritykset kasvoivat yhä suuremmiksi. Vuosisadan loppuun mennessä kansakunnan taloutta hallitsivat muutamat, hyvin vaikutusvaltaiset henkilöt. Vuonna 1850 useimmat amerikkalaiset työskentelivät itselleen. Vuoteen 1900 mennessä suurin osa amerikkalaisista työskenteli työnantajalle.
Kasvu oli hämmästyttävää. Jälleenrakentamisen päättymisestä vuonna 1877 vuoden 1893 katastrofaaliseen paniikkiin Yhdysvaltain talous lähes kaksinkertaistui. Uudet teknologiat ja uudet tavat organisoida liiketoimintaa johtivat muutaman yksilön huipulle. Kilpailu oli armotonta. Ne, jotka eivät kyenneet tarjoamaan parasta tuotetta halvimmalla hinnalla, ajautuivat yksinkertaisesti konkurssiin tai nälkäiset, menestyvät teollisuusmiehet ostivat ne.
Kuvassa lukee: ”One sees his (Uncle Sam’s) finish unless good government retakes the ship.”
Niin sanotuista teollisuuskapteeneista tuli tunnettuja nimiä: John D. Rockefeller Standard Oilista, Andrew Carnegie Carnegie Steelistä ja J. Pierpont Morgan, mahtava pankkiiri, joka hallitsi monia teollisuudenaloja. Heidän taktiikkansa ei aina ollut reilua, mutta tuohon aikaan ei ollut juurikaan lakeja, jotka säätelivät yritystoimintaa.
”Molly Maguires” oli 1800-luvun irlantilaisten siirtotyöläisten joukko, joka kamppaili selviytyäkseen amerikkalaisessa teollisuudessa. He järjestivät työväenyhdistyksiä eivätkä kaihtaneet väkivaltaa, kuten tästä kolmelle pomolle toimitetusta ”arkkuilmoituksesta” käy ilmi.
Teollisuuden vahvuus
Yhdysvaltojen talous kuitenkin kasvoi ja kasvoi. Vuoteen 1914 mennessä pieni kansakunta, jota oli aikoinaan pidetty Euroopan imperiumien leikkikenttänä, oli nyt ylittänyt ne kaikki. Yhdysvalloista oli tullut maailman suurin teollisuusvaltio.
Amerikan vauraus ei kuitenkaan tavoittanut kaikkia. Uuden taloudellisen eliitin satumaisen vaurauden keskellä oli valtavaa köyhyyttä. Miten jotkut onnistuivat menestymään niin hyvin, kun toiset kamppailivat saadakseen ruokaa pöytään? Amerikkalaiset painivat tämän suuren kysymyksen kanssa, kun uusia asenteita vaurautta kohtaan alkoi syntyä.
Millainen rooli hallituksella oli tässä kehityksessä? Periaatteessa se oli yritysmyönteinen. Kongressi, presidentit ja tuomioistuimet suhtautuivat myönteisesti tähän uuteen kasvuun. Mutta johtajuus puuttui yleensä poliittisella tasolla. Korruptio levisi kuin kulkutauti kaupunkien, osavaltioiden ja kansallisten hallitusten keskuudessa. Ahneet lainsäätäjät ja ”unohdettavat” presidentit hallitsivat poliittista näyttämöä.
Todellinen johtajuus, niin hyvässä kuin pahassa, asui kulta-aikaa hallinneiden magnaattien keskuudessa.
Vastaa