10 merkittävää vuoden 2018 uutta bändiä

JamBase jatkaa musiikkivuoden katsausta palaamalla 10 huomionarvoiseen uuteen bändiin, jotka debytoivat vuonna 2018. Osa toimi jo vakiintuneiden, korkean profiilin artistien kertaluonteisina sivuprojekteina. Toiset taas elivät omaa elämäänsä, mikä antaa toivoa uudesta musiikista ja kiertueista vuonna 2019.

Ghost Light

Vuoden alussa kitaristi Tom Hamilton ja pianisti Holly Bowling ilmoittivat keskittyvänsä vuonna 2018 aivan uuteen projektiin, jonka nimi on Ghost Light. Tiedot uuden yhtyeen soundista olivat niukkoja ennen bändin avajaiskiertuetta, mutta sen jälkeisinä kuukausina faneja hemmoteltiin improvisaatiopainotteisilla esityksillä eri puolilla maata, mikä toi yhtyeelle nopeasti kriittistä suosiota ja kasvavan joukon omistautuneita faneja.

Tehdessään virallisen live-debyyttinsä maaliskuun lopulla Kalifornian-keikalla yhtye on osoittanut häpeilemättä kykynsä livenä paljastaen luovia originaaleja ja osoittauduttuaan improvisaation mestareiksi pitkillä jameilla. Vaikka monet ovat ehkä alun perin kiinnostuneet Ghost Lightista Hamiltonin ja Bowlingin Grateful Dead -yhteyksien vuoksi, yhtye on tehnyt kovasti töitä vakiinnuttaakseen asemansa itsenäisenä musiikkiprojektina. Ghost Lightissa soittavat myös kitaristi Raina Mullen, rumpali Scotty Zwang ja basisti Steve Lyons, ja se kokoontui ensimmäisen kerran studiossa. Virallisia nauhoituksia ei ole vielä ilmestynyt, mutta toivottavasti jotain on luvassa vuodelle 2019.

Bob Weir & Wolf Bros

Elokuussa Grateful Dead -kitaristi Bob Weir ilmoitti uudesta sivuprojektista, johon kuuluvat basisti ja kuuluisa tuottaja Don Was sekä rumpali Jay Lane nimellä Bob Weir and Wolf Bros. Vaikka trio teki virallisen debyyttinsä tämän vuoden lokakuun puolivälissä, yhtye ideoitiin jo vuosia aiemmin Bob Weirin alkaessa koota Deadin & Companya. Kuten Weir totesi lausunnossaan aiemmin tänä vuonna:

Wolf Bros on jotain, joka todella sai juurensa keväällä 2015, kun Don Was tuli TRI:n luokse ja auttoi meitä kokoamaan Dead & Companyn … Jo jonkin aikaa olen kutkuttanut tutkiakseni kappaleitamme trioasetelmassa. Pystybasso, akustinen tai sähkökitarani ja rumpali. Harjoittelimme viime keväänä, ja se oli todella hauskaa – ja se on koko ideamme.

Bob Weir & Wolf Bros lähti syksyllä 22-päiväiselle avauskiertueelleen, joka antaa faneille mahdollisuuden nähdä uusi trio intiimimmissä, historiallisissa teattereissa ympäri maata. Jokaisella keikalla bändi veti vahvasti Grateful Deadin katalogista, minkä lisäksi se ammensi Weirin soolokatalogista sekä vuosikymmeniä kattavista cover-levyistä. Yhtyeen avajaiskiertueelle oli ominaista myös muiden fanien suosimien artistien lukuisat istumapaikat: Mickey Hart, John Mayer, Margo Price, John Oates, Tom Hamilton, Warren Haynes, Steve Kimock, John Kadlecik ja muut liittyivät mukaan hauskanpitoon kiertueen eri pysähdyspaikoilla.

The Fearless Flyers

Vulfpeckin spin-off The Fearless Flyers -yhtyeessä soittavat Vulfpeck-basisti Joe Dart ja kitaristi Cory Wong, tunnettu jazzrumpali Nate Smith sekä Snarky Puppyn kitaristi Mark Lettieri. Yhtye esittäytyi maailmalle ensimmäisen kerran maaliskuussa julkaisemalla kuuden kappaleen omakustanteisen EP:n, joka sisälsi Stevie Wonderin ”Signed, Sealed, Delivered” ja Pieni merenneito ”Under The Sea” -kappaleiden coverointien lisäksi uusia omia kappaleita. Sopusoinnussa Vulfpeckin tiukasti sidotun funkin ja erittäin kuratoidun brändin kanssa The Fearless Flyers EP ammensi myös Vulfpeckin katalogista, ja siinä oli uusi versio Vollmichin vuoden 2012 kappaleesta ”Barbara” sekä evoluutio Mr. Finish Line’n ”Grandma” -loppurutistuksesta kappaleella ”Bicentennial”.

Syyskuun 2. päivä The Fearless Flyers debytoi Chicagossa esiintymällä North Coast Music Festivalin virallisissa jälkipeleissä. Vaikka tämä oli spin-offin ainoa esiintyminen tähän mennessä, keikka herätti aaltoja korkean profiilin erikoisvieraidensa ansiosta. Kaksi ennalta ilmoittamatonta Vulfpeck-toimittajaa liittyi keikalle ystäviensä seuraan, nimittäin Theo Katzman ja Antwaun Stanley, mutta suuren yllätyksen teki Jamiroquain Jay Kay, joka oli ollut NCMF:n pääesiintyjä aiemmin päivällä.

As The Crow Flies

As The Crow Flies on Chris Robinsonin perustama levy-yhtiö, jonka tarkoituksena oli antaa entisen The Black Crowes -yhtyeen keulakuvamiehelle tilaisuus sukeltaa syvälle pitkäaikaisessa kuvastossaan livenä konsertissa. Robinson kokosi projektia varten kourallisen entisiä Black Crowes -yhtyetovereitaan, kuten kitaristi Audley Freedin, basisti Andy Hessin ja kosketinsoittaja Adam MacDougallin sekä kitaristi Marcus Kingin ja Chris Robinson Brotherhood -rumpali Tony Leonen.

As The Crow Flies lähti keväällä 2018 17 keikan kiertueelle, jonka aikana bändi kävi 16 keskikokoisessa keikkapaikassa maanlaajuisesti sen lisäksi, että se pysähtyi fanien suosimalla Wanee Music Festivalilla Spirit of the Suwannee Music Parkissa. Jokaisella keikalla tähtikokoonpano esitti klassikoita The Black Crowesin katalogista sekoitettuna valikoituihin cover-kappaleisiin The Doorsista Neil Youngiin ja muihin. Vaikka Robinson totesi aiemmin, että As The Crow Fliesin kokoontuminen uudelleen lähiaikoina näytti epätodennäköiseltä The CRB:n kiertueiden rajoitusten vuoksi, hanke ilmoitti järjestävänsä uudenvuodenaattona kaksi esitystä Capitol-teatterissa 30. ja 31. joulukuuta.

As The Crow Flies (Katso 4 videota)

Tähtipöytäliike

Elektric Forestin ensimmäisenä viikonloppuna järjestettävä Electric Forestin, The Disco Biscuitsin basisti Marc Brownstein esitteli uuden sivuprojektinsa Star Kitchenin. Brownstein napautti Eric Krasno Bandin Danny Mayerin, Addison Groove Projectin Rob Marscherin sekä Lauryn Hillin ja John Legendin Marlon Lewisin mukaan, tarjoten tutkimusmatkoja ja pidennettyjä jameja klassisen funkin ja R&B-standardien kautta. Star Kitchenin onnistuneen live-debyytin jälkeen alkukesästä Brownstein ja kumppanit jatkoivat projektia ja lähtivät marraskuussa neljän päivän kiertueelle Koillismaalle.

Yhtyeellä oli erityisiä suunnitelmia lyhyttä syyskeikkaa varten, sillä Star Kitchen ilmoitti useita musiikillisia vieraita, jotka liittyisivät heidän seuraansa joka ilta. Näihin esiintyjiin kuuluivat muun muassa The New Mastersoundsin kitaristi Eddie Roberts, kuuluisa pedaaliteräkitaristi Robert Randolph, Trey Anastasio Bandin saksofonisti James Casey, Snarky Puppyn saksofonisti Chris Bullock ja trumpetisti Mike ”Maz” Maher.

nO*sO*nO

7.7. heinäkuuta, New Yorkin Brooklyn Bowl juhli yhdeksättä vuosipäiväänsä kitaristi Eric Krasnon, rumpali Joe Russon ja basisti MonoNeonin muodostaman uuden superkokoonpanon avajaisesityksellä. Osallistujien nimiä hyödyntäen projekti sai nimekseen nO*sO*nO. Odotettua debyyttiyhtyettä varten kolme korkean profiilin muusikkoa kokoontuivat yhteen painottaen kokeilevaa improvisaatiota ja hemmottelivat Brooklyn Bowl -yleisöä kahdella energisellä setillä. Keikalla esiintyi myös yllätysvieras, Gregg Allman Bandin hyppäämällä näppäimiin paikoin esityksen aikana.

Krasno, Russo ja MonoNeon eivät olleet tuntemattomia nO*sO*nO:n debyytin aikaan. Kaikki kolme olivat esiintyneet toistensa kanssa erilaisissa yhtyeissä tai yhteistyökuvioissa vuosien varrella. Tämä nimenomainen trio ei ollut koskaan aiemmin kokoontunut yhteen tässä muodossa, ja tunnelma oli korkealla, kun bändi työsti läpi laajan valikoiman covereita, mukaan lukien otoksia Jimi Hendrixiltä, The Beatlesilta, John Scofieldiltä ja muilta. R.D.

WRD (Walter/Roberts/Deitch) pohjautuu jäsentensä sukunimien alkukirjaimiin: 20th Congress/Greyboy Allstars/Mike Gordonin kosketinsoittaja Robert Walter, The New Mastersoundsin kitaristi Eddie Roberts ja Lettucen rumpali Adam Deitch. Superkokoonpano kokoontui epävirallisesti muutamalle keikalle vuonna 2011, mutta tänä vuonna se kokoontui julkaisemaan neljä kappaletta Robertsin vastikään perustamalla, Denverissä sijaitsevalla Color Red -levymerkillä.

W.R.D. julkaisi syyskuussa ensimmäisen kerran 7-tuumaisen vinyylilevyn (tosin bändi julkaisi ensimmäisen singlen digitaalisesti elokuun lopulla), jolla kuultiin alkuperäiset kappaleet ”Happy Hour” ja ”Corner Pocket”, joiden juuret ovat funkissa ja jotka korostavat bändin jokaisen kriitikoiden ylistämän jäsenen valtavaa musikaalisuutta. Lokakuun alussa Color Red jatkoi alkuperäistä julkaisuaan toisella kappaleella nimeltä ”Red Sunset”, joka on Deitchin säveltämä pidempi numero, jolle on ominaista sen retro 1970-luvun tunnelma. Viime viikolla ryhmä julkisti ”Bobby’s Boogaloo”, joka on viimeinen kappale Color Red -sessioista.

SPAGA

Bänditoverinsa Marc Brownsteinin tavoin Disco Biscuitsin kosketinsoittaja Aron Magner debytoi uuden projektin kanssa vuonna 2018. Kahden vuoden aikana kehittynyt ja selvästi erilainen kuin hänen elektronisempi tai jam-pohjaisempi työnsä Disco Biscuitsin kanssa, SPAGA tarjoaa Magnerille mahdollisuuden palata juurilleen klassisesti koulutettuna jazzpianistina. Tätä tavoitetta silmällä pitäen Biscon kosketinsoittaja pyysi paikallisia Philadelphian muusikoita, basisti Jason Fraticelliä ja rumpali Matt Scaranoa, liittymään mukaansa akustiseen jazz-trioformaattiin.

SPAGA on erityisen mielenkiintoinen hanke, sillä toistaiseksi sitä on markkinoitu korkeatasoisena musiikki- ja ruokailukokemuksena. Magner näki yhteyksiä uuden akustisen sivuprojektinsa kehittämiskokemuksensa ja maatilalta pöytään -liikkeen välillä, sillä: ”Kyse oli juurista. Painottaen tuoretta ja orgaanista.” Niinpä kun SPAGA debytoi lokakuun alussa Chadds Fordissa, Pennsylvanian osavaltiossa sijaitsevalla maatilalla sijaitsevassa ladossa, esitys yhdistettiin usean ruokalajin kentältä haarukkaan -illalliseen, jonka toteutti palkittu keittiömestari Yehuda Sichel Abe Fisher -ravintolasta.

Doom Flamingo

Umphrey’s McGeen esiintymisen jälkeen Mount Pleasantissa, Etelä-Carolinassa 31. toukokuuta basisti Ryan Stasik debytoi upouuden sivuprojektinsa Doom Flamingon. 1980-luvun retro-syntetisaallosta inspiroituneessa Doom Flamingossa Umphrey’s McGeen basistiin liittyy paikallisia Charlestonin, Etelä-Carolinan muusikoita, kuten saksofonisti Mike Quinn, kosketinsoittaja Ross Bogan, rumpali Stuart White, kitaristi Thomas Kenney ja laulaja Kanika Moore.

Syksyllä Doom Flamingo lähti minikiertueelle ympäri Carolinaa ja julkaisi kourallisen singlejä, kuten ”F-16”, ”Telepathy” ja ”Runaway”. Yhtyeellä on myös suunnitelmissa julkaista tuleva EP ja he työskentelevät kanadalaisen kuvittajan Jordan Noirin kanssa luodakseen graafisen romaanin yhtyeestä. Yhtyeellä on suunnitelmia esiintyä joulukuun lopussa (Atlantan Variety Playhousessa 28. joulukuuta) sekä tammi- ja helmikuussa 2019.

boygenius

boygenius on indie-rock-trio, joka koostuu kolmesta tunnetusta laulaja-lauluntekijästä, Julien Bakerista, Phoebe Bridgersistä ja Lucy Dacuksesta. Kummankin jäsenen ollessa kriitikoiden ylistämä ja ylpeillessä menestyksekkäällä soolourallaan, projekti lisää kunkin jäsenen vahvuuksia tarjoten hypnoottisia harmonioita ja empaattisia ja vakavia sanoituksia samalla kun se kuroo umpeen kuilua kunkin muusikon omaleimaisen soundin välillä.

Superkokoonpano nauhoitti ensimmäisen yhteisen EP:nsä kesällä edistääkseen yhteistä syksyn kiertuettaan tänä vuonna. Menestyksekkään studiossa vietetyn ajan jälkeen kolmikko kuitenkin tajusi vastaperustetun superyhtyeensä pysyvyyden. boygenius julkaisi 9. marraskuuta samannimisen debyytti-EP:nsä, joka tuotti nopeasti kriittistä ja suosittua menestystä ja toi projektille korkean profiilin televisioesiintymisiä ja omistautuneen fanikunnan. Yhtye seurasi julkaisua erittäin menestyksekkäällä kiertueella tämän vuoden marraskuussa.