Tutkimus julkaistiin Global Change Biology -lehdessä, ja sen mukaan Eurooppaan saapuu noin 2 500 uutta vieraslajia, mikä tarkoittaa 64 prosentin kasvua maanosassa 45 vuoden aikana.
Saksalaisen Senckenbergin biodiversiteetti- ja ilmastotutkimuskeskuksen johtama tutkimusryhmä toivoo, että tätä määrää olisi mahdollista vähentää tiukemmilla bioturvallisuussäännöksillä.
Avintolajit ovat lajeja, joita ihminen on siirtänyt ympäri maailmaa paikkoihin, joissa niitä ei luonnostaan esiinny. Vuoteen 2005 mennessä (viimeisimmän kattavan maailmanlaajuisen luettelon päivämäärään mennessä) oli kirjattu yli 35 000 tällaista lajia. Joistakin näistä vieraslajeista voi tulla vieraslajeja, joilla on haitallisia vaikutuksia ekosysteemeihin ja talouksiin. Vieraslajit ovat yksi tärkeimmistä eläinten ja kasvien sukupuuttoon kuolemisen aiheuttajista.”
Toinen kirjoittaja, professori Tim Blackburn (UCL Centre for Biodiversity & Environment Research ja Institute of Zoology, ZSL) sanoi:
”Emme kuitenkaan ole avuttomia sivustakatsojia: yhteisten maailmanlaajuisten ponnistelujen avulla tätä suuntausta pitäisi olla mahdollista hidastaa tai kääntää päinvastaiseksi”.”
Tutkimusta varten tutkijaryhmä kehitti matemaattisen mallin, jonka avulla voitiin ensimmäistä kertaa laskea, kuinka paljon uusia vieraslajeja on odotettavissa vuoteen 2050 mennessä, perustuen lähtölajien (lajit, joista voi tulla vieraslajeja) arvioituihin kokoihin ja historiallisten invaasioiden dynamiikkaan ”business-as-usual”-skenaariossa, jossa oletetaan nykysuuntausten jatkuvan.
Malli ennustaa, että vierasperäisten kasvi- ja eläinlajien määrä lisääntyy maailmanlaajuisesti 36 prosenttia vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon.
Tutkimuksessa havaitaan suurta vaihtelua alueiden välillä. Suurin kasvu on odotettavissa Euroopassa, jossa tulokaslajien määrä kasvaa 64 prosenttia vuosisadan puoliväliin mennessä. Muiden vieraslajipesäkkeiden ennustetaan olevan Aasian, Pohjois-Amerikan ja Etelä-Amerikan lauhkeilla leveysasteilla. Suhteellisesti vähiten vieraslajien määrän odotetaan lisääntyvän Australiassa.
Euroopassa vieraslajien absoluuttinen määrä lisääntyy myös eniten, noin 2 500 uuden vieraslajin ennustetaan lisääntyvän.
Tutkimuksen pääkirjoittaja, tohtori Hanno Seebens (Senckenbergin biodiversiteetti- ja ilmastotutkimuskeskus, Saksa) sanoi: ”Nämä ovat pääasiassa melko huomaamattomia uusia tulokkaita, kuten hyönteisiä, nilviäisiä ja äyriäisiä. Sen sijaan uusia tulokasnisäkäslajeja, kuten tunnettu pesukarhu, tulee olemaan hyvin vähän.”
Tohtori Franz Essl (Wienin yliopisto), toinen kirjoittaja, lisäsi: ”Lisääntymisen odotetaan olevan erityisen suurta hyönteisten ja muiden niveljalkaisten, kuten arachnidien ja äyriäisten, osalta. Ennustamme näiden ryhmien tulokaslajien määrän kasvavan kaikilla maailman alueilla vuosisadan puoliväliin mennessä – Aasian lauhkeilla leveysasteilla lähes 120 prosenttia.”
Tutkimuksessa ennustetaan myös, että tulokaslajien saapumisnopeus kasvaa edelleen ainakin joissakin eläinryhmissä. Maailmanlaajuisesti vuoteen 2050 mennessä erityisesti vierasperäiset niveljalkaiset ja lintulajit saapuvat aiempaa nopeammin verrattuna ajanjaksoon 1960 — 2005. Eurooppaan uusien tulokaslajien määrän odotetaan kasvavan kaikissa kasvi- ja eläinryhmissä nisäkkäitä lukuun ottamatta.
Tulokaslajien leviämisessä ei ole näköpiirissä käännekohtaa eikä edes hidastumista, sillä maailmankaupan ja -kuljetusten odotetaan lisääntyvän lähivuosikymmeninä, mikä mahdollistaa monien lajien tunkeutumisen uusiin elinympäristöihin salamatkustajina.
Tohtori Seebens sanoi: ”Vieraslajien kulkeutumista ei voida täysin estää, koska se merkitsisi vakavia rajoituksia kansainvälisessä kaupassa.”
”Tiukemmat säädökset ja niiden tiukka noudattaminen voisivat kuitenkin hidastaa uusien lajien kulkeutumista huomattavasti. Tällaisten toimenpiteiden hyödyt on osoitettu joissakin osissa maailmaa. Säännökset ovat vielä verrattain löyhiä Euroopassa, joten täällä on suuri potentiaali uusille toimenpiteille uusien tulokaslajien saapumisen hillitsemiseksi.”
Vastaa